EU kouluttaa 15 000 ukrainalaista sotilasta – Haaviston mukaan Suomi osallistunee missioon, mutta yksityiskohdista vielä päätettävä

EU on päättänyt perustaa ohjelman ukrainalaisten sotilaiden kouluttamiseksi. LEHTIKUVA / AFP
EU on päättänyt perustaa ohjelman ukrainalaisten sotilaiden kouluttamiseksi. LEHTIKUVA / AFP

EU on päättänyt perustaa ohjelman ukrainalaisten sotilaiden kouluttamiseksi. Tarkoitus on kouluttaa noin 15  000 sotilasta. Asiasta päättivät Luxemburgissa kokoontuneet EU-maiden ulkoministerit.

Koulutusmission budjetti ensimmäisille kahdelle vuodelle on noin 105 miljoonaa euroa, ja sen on tarkoitus käynnistyä ensi kuussa. 12  000 sotilaalle annetaan peruskoulutusta ja 2  800:lle erikoistuvampaa koulutusta.

Kouluttamisen on tarkoitus tapahtua Puolassa ja Saksassa.

Jotkut jäsenmaista ovat jo kouluttaneet ukrainalaissotilaita esimerkiksi käyttämään länsimaisia asejärjestelmiä, mutta EU:lla ei ole ollut yhteistä suunnitelmaa kouluttamista varten. EU:n ulkopuolisista maista Yhdysvallat, Britannia ja Kanada ovat jo kouluttaneet tuhansia ukrainalaissotilaita.

Suomi tukee koulutusmissiota. Luxemburgin kokouksessa Suomea edustaneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan nyt täytyy katsoa kotimaassa, miten Suomi voi operaatioon osallistua.

–  Uskaltaisin arvata, että Suomi tulee myöskin tähän koulutusmissioon osallistumaan. Millä laajuudella, monenko hengen voimin ja millä materiaaleilla, se täytyy vielä tarkastaa. Tämä on nyt juuri perustettu, Haavisto sanoi kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.

Suomalaisia kouluttajia on tähän mennessä osallistunut yhteen ukrainalaissotilaiden koulutusmissioon Britanniassa.

–  Tässä on ehkä EU herännyt myöskin, kun Britannia on ehtinyt edelle. On ihan hyvä hetki ja hyvä aika EU:lla käynnistää tällainen koulutustoiminta, Haavisto sanoi.

–  Puola ja Saksa ovat tarjonneet mahdollisuuksia sijoittumiseen. Uskon, että tästä tulee aika suuri missio, jossa molemmilla näillä mailla on isäntämaan tehtäviä.

Kuleba puhui kokouksessa pommisuojasta käsin

Myös Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba osallistui kokoukseen sen alussa etäyhteyden välityksellä pommisuojasta Ukrainasta. Haavisto kuvaili hetkeä dramaattiseksi.

–  Ensin oli vaikea saada yhteyttä. Hän joutui turvallisuustilanteen vuoksi puhumaan pommisuojasta sieltä. Lopulta saatiin yhteys, Haavisto kertoi.

Haaviston mukaan Kuleba painotti EU:n Ukrainalle antaman tuen merkitystä ja nosti esiin erityisesti talvivarusteet, joille on kova tarve säiden kylmetessä.

Kokouksessa päätettiin myös Euroopan rauhanrahaston kuudennen avustuspaketin perustamisesta eli 500 miljoonan euron lisätuesta Ukrainalle.

–  Venäjän viimeisimmät silmittömät hyökkäykset eivät horjuta päättäväisyyttämme tukea Ukrainaa, vaan ainoastaan vahvistavat sitä, tviittasi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell ilmoittaessaan ulkoministerikokouksen päätöksistä.

EU-maat haluavat irrottautua liian suurista riippuvuuksista Kiinaan

EU:n ulkoministerit puivat maanantaisessa kokouksessaan Luxemburgissa myös EU:n suhdetta Kiinaan. Ulkoministeri Haaviston mukaan keskustelussa pidettiin tärkeänä, että EU säilyy yhtenäisenä Kiina-politiikassaan.

–  Korostettiin myös sitä, että liiallinen riippuvuus Kiinasta, kiinalaisesta taloudesta ja teknologiasta voi olla EU:lle akilleenkantapää. Monet vertasivat keskustelussa tätä tilannetta nimenomaan Venäjä-riippuvuuteen, Haavisto sanoi.

–  Tällä hetkellä halutaan irrottautua sellaisista riippuvuuksista, jotka ovat liian suuria ja voivat olla kohtalokkaita.

Haaviston mukaan koronapandemia on osoittanut Suomessakin, että esimerkiksi kasvomaskien suhteen ollaan riippuvaisia kiinalaisista tuottajista.

–  Olemme siirtäneet Kiinaan monta sellaista tuotannon alaa, jotka myös huoltovarmuuden näkökulmasta voivat olla merkittäviä.

Haaviston mukaan monet EU-maat ovat puheenvuoroissaan olleet kriittisiä siitä, että teollista tuotantoa on siirretty hyvän sään aikana Kiinaan kustannussyistä.

Kiina on Haaviston mukaan edelleen EU:lle sekä partneri, taloudellinen kilpailija että systeemitason haastaja. Nyt turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset kuitenkin painottuvat aiempaa enemmän.

----

Lähteenä myös uutistoimisto AFP

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje