"Faktat puuttuvat" – puolustuksen mukaan murhatuomio lähes 30 vuotta kateissa olleen lakimiehen tapauksessa perustui pelkkiin käräjäoikeuden johtopäätöksiin

Käräjäoikeudessa murhasta tuomittu mies Turun hovioikeudessa keskiviikkona. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Käräjäoikeudessa murhasta tuomittu mies Turun hovioikeudessa keskiviikkona. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Turun hovioikeudessa alkoi keskiviikkona käsittely liki 30 vuotta kateissa olleen turkulaisen lakimiehen jutussa.

Käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna Lasse Erik Lehdon, 69, elinkautiseen vankeuteen lakimiehen murhasta. Hän vaatii hovioikeudessa murhasyytteen hylkäämistä.

Lehdon puolustuksen mukaan käräjäoikeuden tuomio perustui oikeuden johtopäätöksiin ja päätelmiin, joita oikeus teki, vaikka faktoja henkirikoksesta ei tiedetä edelleenkään.

–  Ei ole selvinnyt, millä aseella (uhri) surmattiin, missä järjestyksessä luodit ammuttiin, mikä oli surmaamisen ajankohta tai paikka. Ongelmana on, ettei näistä ole faktatietoa, asianajaja Heikki Uotila sanoi hovioikeudessa.

33-vuotias lakimies katosi Turussa 3. elokuuta vuonna 1994. Käräjäoikeuden tuomion mukaan lakimies nousi katoamispäivänään puolenpäivän jälkeen Lehdon kyytiin. Sitten Lehto vei uhrin purjeveneelleen, ampui tämän ja upotti ruumiin mereen, tuomiossa sanottiin.

Väitetyillä tapahtumilla ei ole silminnäkijöitä. Merestä uhrin luota löydettiin luodin osia, mutta ne olivat niin huonokuntoisia, ettei niitä pystytty yhdistämään Lehdon tapahtuma-aikana omistamaan aseeseen.

Puolustuksen mukaan Lehdolla ei ollut mitään motiivia murhaan

Lakimiehen katoaminen oli selvittämättä, kunnes poliisi otti sen uudestaan aktiiviseen tutkintaan vuonna 2021. Lehto otettiin kiinni saman vuoden elokuussa.

Murhasyytteen käsittely alkoi Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa joulukuussa 2021, jolloin lakimiehen ruumista ei ollut vielä löydetty. Viime vuoden maaliskuussa juttu sai dramaattisen käänteen, kun poliisi kertoi löytäneensä ruumiin merenpohjasta Turun Airiston alueelta.

Lehto toimi lakimiehen katoamisen aikaan mainostoimistoyrittäjänä ja tunsi hänet. Käräjäoikeuden mukaan Lehdon motiivina oli, että hän pelkäsi lakimiehen kertovan poliisille laskutusjärjestelystä, jonka hän oli kehittänyt pelastaakseen talousvaikeuksiin ajautuneen mainostoimistonsa.

Puolustus sanoo, ettei Lehdolla ollut mitään motiivia surmata uhria ja että hän oli väitettyyn tekoaikaan asiakastapaamisessa Raisiossa. Puolustuksen mukaan Lehto ei tavannut lakimiestä ollenkaan katoamispäivänä.

–  Näytön arvioinnin osalta keskeistä on, että kukaan ei kerro, eikä mikään asiakirja osoita, että (lakimies) olisi ollut menossa poliisin puheille, tai että (lakimies) olisi kokenut tulleensa erehdytetyksi factoring-rahoitukseen liittyen, valituksessa kirjoitetaan.

Puolustus kyseenalaistaa myös syyttäjän näyttönä olevat telepaikannustiedot. Syyttäjän mukaan ne osoittavat, ettei Lehdon kertoma Raisiossa käymisestä voi pitää paikkaansa. Puolustus taasen katsoo, että näin ei ole.

Kenet uhri tapasi kahvilassa ennen katoamistaan?

Puolustus on nostanut esiin myös toisen mahdollisen epäillyn henkirikokseen. Yhden todistajan mukaan lakimies tapasi jonkun miehen kahvilassa ennen puoltapäivää katoamispäivänään.

Todistajan kuvaus miehestä ei käräjäoikeuden mukaan varsinaisesti sopinut Lehtoon, mutta koska kahvila sijaitsi samassa rakennuksessa Lehdon toimiston kanssa ja koska lakimies oli aiemmin kertonut vaimolleen tapaavansa Lehdon, käräjäoikeus piti varsin todennäköisenä, että silminnäkijän näkemä toinen mies oli Lehto.

Puolustuksen mukaan näin ei ollut ja silminnäkijän kertomus tukee sitä, että Lehto ei ollut se henkilö, jonka seurassa uhri oli.

–  On mahdollista ja jopa todennäköistä, että (todistajan) kahvilassa näkemä mieshenkilö liittyy jollain tavoin (lakimiehen) katoamiseen ja henkirikokseen. Tämä tukisi myös sitä näkemystä, että (lakimies) on kertonut jostain syystä menevänsä tapaamaan mainosmiestä/Lehtoa, vaikka näin ei ole ollutkaan.

Puolustuksen mukaan sen esittämä vaihtoehtoinen tapahtumienkulku on olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea, joten murhasyyte tulee hylätä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje