Hallitus kiristäisi ulkomaalaisten kiinteistökauppojen valvontaa, Kaikkonen lupasi eduskunnalle työn jatkuvan edelleen

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan puolustusministeriö voisi saada jatkossa laajemmat valtuudet puuttua kansallista turvallisuutta uhkaaviin kiinteistökauppoihin. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI
Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan puolustusministeriö voisi saada jatkossa laajemmat valtuudet puuttua kansallista turvallisuutta uhkaaviin kiinteistökauppoihin. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

Ulkomaalaisten kiinteistöomistusten valvontaa koskevan lainsäädännön kiristystarpeita selvitetään edelleen, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Kaikkonen puhui asiasta eduskunnan kyselytunnilla. Hallitus antoi aiemmin torstaina eduskunnalle lakiesityksen nykyvalvonnan kiristämisestä.

Oppositiopuolue kokoomus ei tähän kiristämiseen tyytynyt vaan moitti lainsäädäntöön edelleen jääviä aukkoja. Puolueen kansanedustajat Pia Kauma ja Sofia Vikman totesivat, että valvonnan ulkopuolelle jäävät edelleen asunto-osakkeet, liikehuoneistot ja vuokrahuoneistot.

Kaikkonen vastasi, että lainsäädännön kokonaisuudistus vaatisi niin paljon aikaa, että se menee seuraavalle vaalikaudelle. Hän kertoi halunneensa edistää asiaa edes osittain jo tällä vaalikaudella.

–  Mielestäni se olisi ollut liian pitkä aika. Sen takia tehdään nyt se, mikä on kiireellistä ja voidaan tämän eduskunnan voimin tehdä. Työ jatkuu vielä, ja seuraava eduskuntakin tätä asiaa vielä joutuu tai saa käsitellä, Kaikkonen sanoi.

Kaikkonen kertoi eduskunnassa, että selvitystyö asian eteen oli käynnistetty helmikuussa. Torstaina eduskunnalle esitettyjen muutosten on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Halua puuttua bulvaaneihin

Lakimuutosten myötä valtiolla olisi etuosto-oikeus, jos se olisi tarpeen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Valtiolla olisi myös etuosto-oikeus kiinteistöihin, jotka sijaitsevat enintään kilometrin etäisyydellä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kohteista.

Lisäksi puolustusministeriölle esitetään laajempia tiedonsaantioikeuksia sekä oikeutta selvittää kiinteistön hankinnan rahoitus ja sen alkuperä. Myös tähän viitattiin eduskunnassa, kun Jari Koskela (ps.) kysyi keinoja, joilla puuttua erilaisten haamuostajien maa- ja kiinteistökauppoihin. Kaikkonen myönsi tehtävän vaikeaksi.

–  Työkaluja tämä uusi laki tuo, mutta voi olla, että tässä jää edelleen jotakin, jonka perään joudumme jatkossa katsomaan, Kaikkonen sanoi.

Tälläkin hetkellä muiden kuin EU- ja ETA-maiden kansalaiset tarvitsevat luvan kiinteistökauppoihin puolustusministeriöltä, joten kyse on lupaehtojen kiristämisestä.

Varautuminen ja turvallisuus olivat myös laajemmin esillä kyselytunnilla. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi, että varautumisen ministerityöryhmä sai torstaina pyytämänsä selvityksen kaikkien strategisesti tärkeiden julkisen infrastruktuurin kohteiden varautumisen valmiuden tason nostamisesta. Saarikon mukaan ministeriöiden valmiuspäälliköiltä on saatu niiden mahdolliset lainmuutos- ja resurssitarpeet.

–  Pyysimme nopean selvityksen, mitä voisimme tehdä vielä tällä vaalikaudella. Nopeat ratkaisut löytyvät kyllä hallituksesta poliittisina päätöksinä, jotta kriittinen infra voidaan turvata, Saarikko sanoi.

Kauppoja viime vuotta enemmän

Venäläisten tekemiä kiinteistökauppoja on seurattu taajaan julkisuudessa.

Tällä viikolla useat mediat ovat uutisoineet kolmen venäläisen ostaneen entisen vanhainkodin Satakunnan Kankaanpäässä muutaman kilometrin päästä Niinisalon varuskunnasta. Kauma ja Kankaanpästä kotoisin oleva Koskela nostivat tapauksen esille myös kyselytunnilla.

Venäläiset ovat tehneet tänä vuonna Suomessa jo 220 kiinteistökauppaa, ilmenee Maanmittauslaitoksen rekisteristä. Viime vuonna venäläiset tekivät Suomessa 183 ja toissa vuonna 127 kiinteistökauppaa.

Kaupat keskittyvät vahvasti itärajan tuntumaan. Tänä vuonna eniten venäläisten tekemiä kauppoja on tehty Etelä-Karjalassa, jossa 59 kiinteistöä on vaihtanut omistajaa. Myös Uudellamaalla on tehty arvolla mitattuna isoja kauppoja: arvo on vajaat 2,1 miljoonaa euroa, vaikka kauppojen määrä on vain 12.

Kaikkiaan venäläisten tekemien kauppojen arvo on tänä vuonna ollut 13,3 miljoonaa euroa. Viime vuonna kauppoja tehtiin 17,9 miljoonalla eurolla, vaikka kauppojen lukumäärä oli tätä vuotta pienempi.

Venäläisten osuus ulkomaalaisten tekemistä kiinteistökaupoista on huomattava, mutta Pohjoismaiden ja muiden EU-maiden kansalaisten ja yhteisöjen tekemien kauppojen lukumäärä ja arvo on moninkertainen: tänä vuonna kauppoja on näille alueille kertynyt yhteens 543 kappaletta ja 80,1 miljoonan euron arvosta.

Muista kuin EU-maista tai Venäjältä tulevat ovat tehneet tänä vuonna Suomessa 209 kiinteistökauppaa, joiden arvo 34,6 miljoonaa euroa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje