Aarnio hovituomioon hyvin tyytyväinen, koevapauteen pääsystä ei vielä tietoa – hovioikeus kumosi Aarnion elinkautisen 20 vuoden takaisesta palkkamurhasta

Murhasyytteestä vapautunut Jari Aarnio on erittäin tyytyväinen hovioikeuden ratkaisuun, Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi kertoo.

. Helsingin hovioikeus kumosi perjantaina Aarnion elinkautisen vankeustuomion liki 20 vuoden takaisesta Vuosaaren palkkamurhasta. Käräjäoikeus oli tuominnut hänet murhasta epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena. Tiivistetysti se tarkoittaa, että käräjäoikeuden mukaan tapahtuma-aikaan Helsingin huumepoliisin päällikkönä työskennellyt Aarnio tiesi palkkamurhahankkeesta etukäteen eikä pyrkinyt estämään sitä, vaikka olisi ollut poliisina vastuuasemansa takia velvollinen niin tekemään.

. Hovioikeuden mukaan Aarniolla ei ollut virka-asemaan perustuvaa velvoitetta estää Ünsalin kuolemaa, hän ei ollut ottanut sitä tehtäväkseen eikä hänellä ollut yksityiskohtaista tietoa henkirikoksen toteuttamisesta.

. – Oikeus totesi, ettei Aarniolla ole ollut mitään sellaista tietoa, minkä perusteella olisi pitänyt toimia. Hän ei ole toiminut väärin eikä ole jättänyt tekemättä asioita, jotka olisi pitänyt tehdä, Leppiniemi sanoo.

. Hovioikeus: Aarnio sai Vilhuselta tietoja henkirikosuhasta . Ruotsalais-turkkilainen ammattirikollinen Volkan Ünsal murhattiin lokakuussa 2003 Helsingin Vuosaaressa sijaitsevassa asunnossa. Palkkamurhasta on aiemmin tuomittu elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä miestä.

. Hovioikeuden mukaan Aarnio sai Vilhuselta kesällä 2003 tiedon tuolloin Ruotsissa asuneeseen Ünsaliin kohdistuneesta henkirikosuhasta sekä siitä, että murhasta sittemmin tuomittu Janne Raninen liittyisi asiaan. Syyskuun loppuun mennessä Aarnio sai Vilhuselta tiedon, että Ünsal oli saapunut Suomeen Ranisen luokse ja viimeistään noin viikkoa ennen murhaa tiedon, että Ranisen lisäksi teossa saattaisivat olla mukana myös myöhemmin murhasta tuomitut Jani Leinonen ja Raimo Andersson, oikeus katsoi.

. Oikeuden mukaan Aarnio ei kuitenkaan ennen henkirikosta tiennyt, missä ja milloin tai millä tavalla Ünsal oli suunniteltu tappaa, eikä hänellä ollut henkirikosuhasta ja sitä koskevista suunnitelmista sellaista tietoa, että Ünsal olisi ollut välittömässä hengenvaarassa, jollei tilanteeseen puututa.

. Käräjätuomio oli Aarniolle "suuri järkytys" . Syyttäjän mukaan Aarnio olisi voinut estää henkirikoksen esimerkiksi varoittamalla Ünsalia tai kertomalla rikosta suunnitteleville miehille, että heidän toimintansa on poliisin tiedossa.

. Hovioikeus katsoi, että kummassakin vaihtoehdossa olisi silti ollut mahdollista, että Aarnion toiminnalla ei olisi ollut vaikutusta ja Ünsal olisi joka tapauksessa tullut surmatuksi. Oikeuden mukaan Ünsal myös otti itse tietoisen riskin matkustaessaan Suomeen Ranisen luokse, josta Ruotsin poliisi oli häntä aiemmin varoittanut.

. Aarnion käräjätuomio oli historiallinen, sillä epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta ei ollut Suomessa aiemmin langetettu murhatuomiota. Leppiniemen mukaan käräjäoikeuden ratkaisu oli Aarniolle aikanaan suuri järkytys.

. Aarnio on edelleen vankilassa aiemmin tuomioihin johtaneista rikoksistaan. Periaatteessa hänen olisi jo mahdollista päästä koevapauteen, mutta Leppiniemellä ei ole asiasta uutta tietoa.

. – Se, pääseekö Aarnio valvottuun koevapauteen ja jos pääsee, niin milloin, on Rikosseuraamuslaitoksen ratkaistava asia, Leppiniemi sanoo.

. Hovioikeuden mukaan Vilhusen ilmiantaminen saattoi olla kosto . Hovioikeus piti voimassa myös murhasta syytetyn entisen United Brotherhood -rikollisryhmän johtajan Keijo Vilhusen vapauttavan käräjätuomion. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei Vilhusen ollut näytetty osallistuneen murhaan tekijäkumppanina yhdessä siitä aikaisemmin tuomittujen miesten kanssa.

. – Vilhunen ei ollut syyllistynyt menettelyllään myöskään yllytykseen tai avunantoon murhaan. Aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen Vilhusen osalta ei siten ollut, oikeus totesi.

. Vilhusen mukaan vapauttava tuomio oli ennalta arvattava.

. – Kyse oli rikollisten tekemästä perättömästä ilmiannosta, johon he saivat syyttäjät mukaansa. Syyttäjien ensisijaisena kohteena on ollut vain Jari Aarnio. Vilhuseen kohdistetun syytteen tarkoitus lienee ollut vain saada Vilhunen painostettua kertomaan tietonsa Aarnion toimista ennen Volkan Ünsalin murhaa, sanotaan Vilhusen tiedotteessa.

. Vilhusen mukaan ilmianto oli kosto siitä, että hän toimi Helsingin huumepoliisin tietolähteenä. Hovioikeus piti tätä mahdollisena. Oikeus kiinnitti huomiota siihen, että Leinonen kertoi Vilhusen osallisuudesta murhaan vasta vuonna 2015 ja Andersson 2017.

. – Ottaen huomioon tätä ennen vuonna 2013 tapahtunut Vilhusen ja Aarnion välisen tietolähdetoiminnan paljastuminen, asiassa on käräjäoikeuden ja Vilhusen katsomin tavoin pidettävä mahdollisena, että ainakin Leinosen ja Raimo Anderssonin mainittuihin kertomuksiin on voinut vaikuttaa kostomotiivi, hovioikeus katsoi tuomiossaan.

. Syyttäjä pohtii valitusluvan hakemista KKO:sta . Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö kertoo, että syyttäjäpuoli pohtii vielä, hakeeko asiassa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta (KKO).

. – Oikeuskysymys (epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta) sinänsä on sellainen, että oikeastaan haluaisimme siitä KKO:nkin kannan, hän sanoo.

. Männikön mukaan mahdollisen valituksen kannalta ongelmallista on se, miten hovioikeus arvioi näyttöä toisin kuin käräjäoikeus.

. – Hovioikeus katsoi, että Aarnion etukäteistietoisuus ei ollut aivan yhtä hyvä kuin mitä käräjäoikeus oli katsonut. Se on meille pienoinen lisäongelma. Harvoin syyttäjä lähtee (KKO:hon) näyttöä kyseenalaistamaan, vaan lähdetään sillä, mikä on toteen näytetty. Tässä se ei ehkä välttämättä riittäisi, Männikkö sanoo.

. Professori: Vaikea soveltaa tahalliseen henkirikokseen . Myös Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää valituslupahakemuksen menestymistä KKO:ssa epätodennäköisenä.

. – Edellytykset hakea ennakkopäätöstä olisivat paremmat, jos näyttö olisi katsottu riittäväksi, mutta olisi katsottu, että epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen konstruktio ei sovellu ollenkaan. Kun hovioikeus nyt ratkaisi asian näyttökysymyksenä, tämä ei arvioni mukaan ole kovin hyvä tapaus hakea ennakkoratkaisua, hän sanoo.

. Aiemmin epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta on annettu tuomioita tuottamuksellisista, eli tekijän huolimattomuudesta johtuneista teoista. Tolvanen katsoo, että se soveltuu huonosti tahallisiin henkirikoksiin.

. – Hovioikeuden ei tässä tapauksessa tarvinnut sinänsä ottaa kantaa tähän periaatekysymykseen, kun näyttö ei riittänyt. Tulkitsen kuitenkin, että hovioikeus lähti siitä, että (epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksestakin) olisi mahdollista tuomita (murhasta), Tolvanen sanoo.

. Kaikkiaan Tolvanen pitää hovioikeuden tuomiota hyvin perusteltuna.

. – Näyttö ei riittänyt siihen, että tämä suojelu olisi ollut Aarnion tehtävänä. Kuten hovi totesi, hänellä ei ollut tietoa henkirikoksen ajasta, paikasta tai tekotavasta. Oli vain tieto, että on henkeen kohdistuva uhka, mutta sitä ei ollut yksilöity.

Kirjaudu sisään

Aarnio hovituomioon hyvin tyytyväinen, koevapauteen pääsystä ei vielä tietoa – hovioikeus kumosi Aarnion elinkautisen 20 vuoden takaisesta palkkamurhasta

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje