Joka seitsemännellä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä liikaa lapsia huolehdittavana – alalle pitäisi houkutella lisää työntekijöitä, sanoo asiantuntija

THL:n raportin mukaan keskimäärin lastensuojelun sosiaalityöntekijällä oli marraskuussa 28 lasta asiakkaana.  LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
THL:n raportin mukaan keskimäärin lastensuojelun sosiaalityöntekijällä oli marraskuussa 28 lasta asiakkaana. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Joka seitsemännellä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on liikaa lapsia ja nuoria huolehdittavana, selviää tänään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista.

Lakisääteinen enimmäismäärä on 35 asiakasta sosiaalityöntekijää kohti, mikä on jo sinänsä asiantuntijoiden mukaan liikaa.

Asiakasmäärien ylityksiä selitettiin pienissä kunnissa henkilövaihdoksilla tai sillä, ettei avoimia virkoja ole saatu täytettyä, THL kertoo.

Iso asiakasmäärä johtaa kiireeseen ja siihen, ettei lasten ja nuorten tilanteisiin välttämättä ehditä kunnolla tutustua.

–  Liian suuret asiakasmäärät vaikuttavat siihen, minkä verran lapsia ja nuoria voidaan kohdata ja auttaa sekä miten he hyvin he pääsevät palveluihin, sanoo erityisasiantuntija Laura Holmi Lastensuojelun Keskusliitosta STT:lle.

–  Jos lapsen asioista vastaava ammattilainen ei tunne lasta eikä luottamussuhde ehdi rakentua, se vaikuttaa lapsen saaman palvelun tasoon ja osallisuuden toteutumiseen, hän lisää.

Holmin mukaan jo lain puitteissa oleva 35 asiakasta on iso määrä.

–  Lapsilla ja perheillä on lastensuojelun piirissä haastavia tilanteita, ja työ on vaativaa. Lapsen mukana tulee myös hänen läheistensä verkosto, kun koko perhe on mukana. Siellä saattaa olla myös esimerkiksi koulun ja terveydenhuollon henkilökuntaa, Holmi huomauttaa.

Äskettäin tehdyn selvityksen perusteella Holmi tietää, että lastensuojeluun on jonkin verran jonoja. Hän epäilee, että tilannetta ehkä yritetään hallita pitämällä perheitä odottamassa lastensuojelun piiriin pääsyä.

Tänään myös Helsingin Sanomat kertoi, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ainakin sata lasta jonottaa lastensuojeluun ilman, että he ovat kenenkään nimetyn sosiaalityöntekijän vastuulla.

Asiantuntija: Sopiva määrä olisi 25 lasta tai nuorta työntekijää kohti

Ensi vuoden alusta sosiaalityöntekijällä saa olla lain mukaan enintään 30 asiakasta. Sekään ei vielä riitä, Holmi sanoo.

–  Monen tahon aikaisemmin selvittämä ja suosittelema asiakkaiden enimmäismäärä on 25. Se olisi tavoiteltavaa, hän sanoo.

THL:n mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä oli koko maassa viime marraskuussa keskimäärin 28 lasta asiakkaana.

Pohjanmaalla asiakasmäärä ylittyi suhteellisesti useimmiten: 54 prosentilla lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä oli enemmän kuin 35 asiakasta. Päijät-Hämeessä sama lukema oli 46 prosenttia. Kolmanneksi huonoin tilanne oli Satakunnassa, jossa yli kolmasosalla lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä oli liikaa asiakkaita.

Holmi pitää tuloksia "hälyttävinä", mutta huomauttaa myös, että alalla on suuria alueellisia vaihteluita ja joillain alueilla asiakasmäärät ovat kohtuullisia.

Vähiten asiakkaita sosiaalityöntekijöillä oli Etelä-Karjalassa, jossa yksi työntekijä huolehti keskimäärin 13 lapsen tai nuoren asioista.

Vaikka tiedot kerättiin ennen uusien hyvinvointialueiden virallista aloittamista ja vastuu lastensuojelun järjestämisestä oli vielä kunnilla ja kuntayhtymillä, tiedot on raportoitu hyvinvointialueittain selkeyden vuoksi, THL kertoo.

– Meillä oli ennakkotietoa siitä, että joillain alueilla tilanne on vaikea, mutta ehkä yllätti juuri tämä, että asiakasmäärä ylittyi niin suurella osalla työntekijöistä, sanoo THL:n erityisasiantuntija Martta Forsell, joka on yksi selvityksen tekijöistä.

Kyselyssä valtaosa harkitsi työpaikan tai alan vaihtamista

Isolta osin ongelma ratkeaisi, jos alalle saataisiin lisää työntekijöitä. Mikäli kaikki avoinna olevat sosiaalityöntekijän virat olisi täytetty, kaikkien kolmen alueen ja monen muunkin tilanne olisi selvästi parempi.

–  Lukujen perusteella haasteellisin tilanne on niillä alueilla, joissa myös avoimia tehtäviä on eniten, Forsell kertoo.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä avoimia resursseja oli 20 prosenttia. Koko maassa lastensuojelun avointen virkojen osuus oli 12 prosenttia, mikä vastaa 170:tä henkilötyövuotta, THL kertoo.

Laura Holmi viittaa tammikuussa julkaistuun kyselyyn, jonka perusteella jopa 97 prosenttia alan työntekijöistä koki työn kuormittavana ja jopa 72 prosenttia harkitsi työpaikan tai alan vaihtamista.

Lastensuojelun Keskusliiton ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian selvityksessä kolme neljäsosaa vastaajista kaipasi lisää aikaa lasten tapaamisiin. Vain noin puolet vastaajista koki, että kriisitilanteessa ehtii tavata lasta ja nuorta riittävästi.

–  Pitäisi voida houkutella riittävästi työntekijöitä hyvällä työhyvinvoinnilla, kilpailukykyisellä palkalla ja hyvällä johtamisella, Holmi sanoo.

–  Ammattilaiset kokevat työnsä merkittäväksi, mutta heillä on eettistä arvoristiriitaa siinä, että he eivät ehdi tehdä työtään kunnolla. Täytettävänä on myös monia yhteiskunnallisia odotuksia. Esille nousevat palkkaus ja työn arvostus, työhyvinvointi, joustavuus ja hyvä substanssijohtaminen, Holmi sanoo.

Yli neljäsosaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tehtävistä hoitaa niin sanottu sijaispätevä sosiaalityöntekijä eli alan opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.

Sijoitukset ja huostaanotot vähentyneet

Alalta kantautuvat uutiset ovat yleensä huonoja, mutta jossain asiassa on myös tapahtunut muutos parempaan. Toissa vuonna lasten sijoitusten ja huostaanottojen määrä kääntyi laskuun pitkän nousun jälkeen. Vielä ei tiedetä, miksi. Viime vuoden luvut saadaan toukokuussa.

–  Olemme toiveikkaita, että tämä kertoisi nimenomaan varhaisemman vaiheen tuesta, mitä on annettu lasten ja nuorten perheille huostaanotoilta välttymiseksi, Forsell sanoo.

Varhaista tukea lapsille ja nuorille annetaan terveydenhuollossa tai sosiaalihuollossa, kouluyhteisössä tai nuorisotyössä. Se on lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen annettavaa keskusteluapua ja tarvittaessa myös konkreettista kodin- tai lastenhoitoapua. On myös olemassa esimerkiksi lomatukipalveluita ja kuntoutusjaksoja, Forsell kertoo.

Holmin mukaan on mietitty sitäkin, voiko lasku johtua koronapandemiasta ja siitä, että perheet eivät olisi päässeet hakeutumaan lastensuojelun palveluihin pandemian aikana.

THL:n tietojen mukaan tällä hetkellä noin 18  000 lasta on sijoitettuna kodin ulkopuolelle ja avohuollon tukien piirissä on lisäksi noin 40  000 lasta.

–  Jokainen lapsi on itsessään arvokas. Lasten osallisuus on keskeistä, mutta se ei toteudu, jos ei ole tarpeeksi resursseja. Tämän päivän lapsista kasvaa tulevaisuuden aikuisia ja yhteiskunnan jäseniä. Siksi pitäisi pitää huolta lapsista ja perheistä, Holmi lisää.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje