Julkisen sektorin terveydenhuollon työpaikkoihin keskimäärin vain 2,5 hakijaa, varhaiskasvatuksen puolella keskimäärin vain 4 hakijaa

Terveydenhuoltoalan avoimia työpaikkoja oli Kuntarekryssä viime vuonna 31 000 eli lähes kolmannes enemmän kuin toissa vuonna. LEHTIKUVA / Markku Ulander
Terveydenhuoltoalan avoimia työpaikkoja oli Kuntarekryssä viime vuonna 31 000 eli lähes kolmannes enemmän kuin toissa vuonna. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Julkisen sektorin terveydenhuoltoalan avoimiin työpaikkoihin oli viime vuonna keskimäärin vain 2,5 hakijaa. Kilpailu vähistä hakijoista on siten kovaa, kertoo julkisten työnantajien rekrytointipalvelu Kuntarekry.

Terveydenhuoltoalan avoimia työpaikkoja oli Kuntarekryssä viime vuonna 31  000 eli lähes kolmannes enemmän kuin toissa vuonna.

Opetus- ja kulttuurialalla avoimia työtehtäviä oli viime vuonna noin 27  500, joista peräti 11  000 oli varhaiskasvatuksen puolella. Kuitenkin varhaiskasvatuksen tehtäviin oli viime vuonna keskimäärin vain neljä hakijaa.

–  Olemme Kuntarekryssä todella huolestuneina seuranneet näitä trendejä ja yrittäneet myös tukea asiakkaitamme näissä haasteissa. Olemme auttaneet heitä tuomaan itseään paremmin esiin työnantajana ja on tuotettu erilaisia rekrykampanjoita heidän kanssaan, kertoo FCG:n tuottaman Kuntarekry-palvelun palvelujohtaja Anne-Mari Mourukoski.

–  Nyt on organisaatioiden ja työpisteiden tosi tärkeää tehdä näkyväksi sitä, millaista heillä on tehdä töitä ja miksi niiden ammattilaisten kannattaisi heille tulla, hän lisää.

Valtakunnan korkeimmalla tasolla puolestaan pitäisi Mourukosken mukaan pohtia, miten varmistetaan se, että jatkossakin koulutetaan riittävästi ihmisiä.

–  Ja jos meidän oma porukka ei riitä, miten valtion tasolta voidaan tukea sitä, että saadaan riittävästi näihin tärkeisiin tehtäviin ihmisiä.

Työvoimapula jatkunut jo pitkään

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen tehtävät ovat olleet työvoimapula-aloja kartoittavien tilastojen kärkipäässä jo vuosikausia, sanoo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.

–  Tilanne on ollut heikkenemään päin viime vuosina. Tämä näkyy juuri siinä, että avointa työpaikkaa kohti ei tule enää kovin paljon hakemuksia. Työpaikkoja on paljon tarjolla näiden alojen ammattilaisille, ja tekijöitä on liian vähän suhteessa työpaikkojen määrään, hän sanoo.

Ruskoaho huomauttaa, että sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että varhaiskasvatuksen aloilla on tiukkoja kelpoisuusehtoja ja henkilöstömitoituksia, jotka edellyttävät palkkaamaan ihmisiä, joilla on tietty tutkinto.

–  Kun näitä ei ole koulutettu joillekin aloille tarpeeksi, niin tätäkin kautta tulee näkyviin se, ettei työpaikkaa kohden ole kovin paljon hakemuksia.

Tilanteen paranemisen kannalta yksi olennainen asia Ruskoahon mukaan on koulutusmäärien kasvattaminen, joskin tämä vaikuttaa vasta viiveellä. Hän sanoo, että sairaanhoitajien, lähihoitajien ja varhaiskasvatusopettajien koulutuspaikkoja on toki lisätty, mutta lisäykset ovat tapahtuneet liian myöhään siihen nähden, että nämä ammattilaiset olisivat jo nyt työmarkkinoilla.

Yhtenä parannuskeinona työvoimapulaan Ruskoaho mainitsee myös työperäisen maahanmuuton edistämisen.

Työvoimapulaan vaikuttavat hänen mukaansa myös kelpoisuusehdot ja henkilöstömitoitukset eli lainsäädännölliset asiat.

–  Niitä tarkastelemalla ja joustavoittamalla tai siirtämällä näiden voimaantuloja pystyttäisiin helpottamaan tilannetta. Silloin voitaisiin laajemmasta hakijajoukosta tai laajemmilla tutkintotaustoilla mahdollisuuksien mukaan palkkaamaan paikallisesti osaajia, hän sanoo.

Varkauden kaupungilla koulutetaan pomoja johtamisessa

Palvelujohtaja Anne-Mari Mourukoski muistuttaa, että terveydenhuoltoalan ja varhaiskasvatuksen työvoimapulan taustalla vaikuttaa muun muassa se, että näille aloille ei valmistu riittävästi osaajia. Lisäksi hän mainitsee julkisuudessakin esillä olleen seikan, että näiltä aloilta on hakeuduttu muihin tehtäviin.

–  Työpaikkahakemusten määrä on laskenut koko ajan. Määrä ei ole yhtäkkiä romahtanut, vaan laskua on ollut pidemmällä ajalla.

Kun hakemuksia on nyt 2,5 työpaikkaa kohti, työnantaja on Mourukosken mukaan tosi pulassa.

Hän sanoo, että terveydenhuoltoalan vetovoiman laskuun vaikuttaa muun muassa se, että työ on raskasta.

–  Ihmiset väsyvät ihan fyysisesti, ja kun suuret ikäluokatkin rupeavat eläkeportteja kolkuttelemaan, niin nuorisoa ei välttämättä houkuttele niin raskaat työtehtävät, mitä on tarjolla.

Toinen asia on Mourukosken mukaan tietynlainen kulttuuri monessa paikassa. On esimerkiksi johtamisen haasteita, joihin monissa organisaatioissa etsitään jo ratkaisuja.

–  Esimerkiksi Varkauden kaupungilla on Pro pomo -ohjelma, joka keskittyy nimenomaan johtajiin. Heitä koulutetaan johtamaan henkilökuntaa ja itseään ja tekemään työpaikasta sellainen, että siellä jaksaa eikä väsy, Mourukoski kertoo.

Varhaiskasvatuksen puolella on hänen mukaansa puolestaan paljon työntekijöitä, jotka haluavat tehdä keikkatöitä eivätkä halua sitoutua yhteen yksikköön tai tietynlaisiin työtehtäviin.

–  He haluavat työskennellä joustavasti ja ottaa ne keikat, joita sillä viikolla haluavat tehdä, hän sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje