Syyttäjäpuoli ei vielä tiedä, aikooko se valittaa Liberia-sotarikosjutun käräjätuomiosta. Valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoi STT:lle, että asian pohdinta alkaa heti.
Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi perjantaina kaikki sierraleonelaismiehen syytteet väitetyistä rikoksista Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003.
Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei näytetty syyksilukemiseen riittävällä varmuudella, että syytetty Gibril Massaquoi, 52, olisi ollut mukana syytetyissä teoissa. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että miehen syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily.
Laitinen ei ollut vielä perjantai-iltapäivänä ehtinyt tarkkaan perehtyä 850-sivuiseen käräjätuomioon.
– Käymme sen läpi ja katsomme, onko meillä perusteltua syytä olla eri mieltä käräjäoikeuden kanssa -- voi esimerkiksi olla, että käräjäoikeus on ottanut ratkaisevina seikkoina sellaisia asioita, joilla meidän mielestämme ei ole ratkaisevaa merkitystä, hän sanoi.
Puolustus: Massaquoi oli koko ajan luottavainen
Syyttäjä oli vaatinut Massaquoille ensisijaisesti elinkautista vankeusrangaistusta. Massaquoin asianajaja Kaarle Gummerus kertoi STT:lle, että Massaquoi on erittäin helpottunut ja tyytyväinen oikeuden päätökseen.
– Prosessi on ollut pitkä ja raskas, se on kestänyt yli kaksi vuotta. Päämieheni on ollut koko ajan luottavainen siihen, että puolustus pystyy osoittamaan, ettei hänellä ole liitäntää näihin tapahtumiin millään lailla, Gummerus sanoi.
Gummerus korostaa, että kun kyse on äärimmäisen vakavista syytteistä, minkäänlaista epäilyä syyllisyydestä ei saa jäädä.
– Tämä massiivinen vyörytyskään, mitä syyttäjät tällä todistajien huomattavalla lukumäärällä tekivät, ei vakuuttanut tuomioistuinta siitä, että päämieheni olisi varmuudella ollut näiden rikosten takana.
Todistajien kertomukset muuttuivat prosessin aikana
Oikeudenkäynti kesti liki vuoden, ja sen aikana tuomioistuin teki kaksi matkaa Länsi-Afrikkaan kuulemaan todistajia ja vierailemaan väitettyjen rikosten tapahtumapaikoilla.
Käräjäoikeuden perjantainen ratkaisu oli jossain määrin odotettu, sillä oikeus määräsi syytetyn vapautettavaksi tutkintavankeudesta helmikuussa, pari viikkoa oikeudenkäynnin päättymisen jälkeen. Massaquoi ehti istua tutkintavankeudessa noin kaksi vuotta.
Syyttäjien näyttö perustui lähes kokonaan todistajien kertomaan. Todistajilla oli kuitenkin vaikeuksia muun muassa tapahtumien ajoittamisessa, minkä lisäksi monet heistä muuttivat kertomustaan prosessin aikana.
– Henkilötodisteluun on liittynyt -- varsin huomattavia epävarmuustekijöitä todistajien kertomusten muuttumiseen oikeudessa verrattuna esitutkintaan. Kertomukset ovat muuttuneet aivan keskeisiltäkin osiltaan, kuten sen osalta, keitä henkilöitä syytteissä tarkoitetuissa tapahtumissa on surmattu, tuomiossa todetaan.
Syytettiin muun muassa murhista ja raiskauksista
Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoi oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front -kapinallisryhmässä (RUF), joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Taylor tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2012.
Massaquoin väitettiin syyllistyneen murhiin, törkeisiin raiskauksiin, törkeään sodankäyntirikokseen ja törkeään ihmisoikeuksien loukkaamiseen poikkeuksellisissa oloissa Liberian puolella RUF:n riveissä.
Puolustus taas sanoi, että Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.
– Käräjäoikeus katsoo, että asiassa on esitetty varsin kattavaa ja luotettavaa selvitystä siitä, että vastaaja Massaquoi on ollut vuodet 2002–2003 Sierra Leonessa. Samoin uskottavaa selvitystä on esitetty myös siitä, ettei Massaquoin olisi oman turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi ollut mahdollista edes matkustaa enää vuoden 2002 kesän jälkeen Liberiaan, oikeus katsoi.
Osa todistajista nimesi tekijäksi miehen, joka käytti nimeä Angel Gabriel ja joka heidän mukaansa oli sama henkilö kuin Massaquoi. Jotkut todistajat sanoivat jopa, että mies olisi esittäytynyt heille sekä Gibril Massaquoina että Angel Gabrielina. Tätä oikeus piti epätodennäköisenä.
– Ensinnäkin eräiden todistajien kertomusten perusteella on jäänyt epäselväksi se, mistä he olivat saaneet tietää, että Angel Gabrielin oikea nimi olisi ollut Gibril Massaquoi. Toiseksi uskottavana ei voida pitää sitäkään, että tekijä olisi edes muille sotilaille, saati siviileille, itse esitellyt itsensä sekä sotanimellään että oikealla nimellään ottaen huomioon sotanimen käyttötarkoitus oikean henkilöllisyyden salaamisessa, tuomiossa kirjoitetaan.
Pääsi Suomeen todistettuaan entisiä aseveljiään vastaan
Vaikka Massaquoi oli pitkään RUF:n näkyvä edustaja, vuosien varrella hänen välinsä ryhmän johtoon viilenivät. Vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan RUF:ää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen myötä hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.
Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta.
Massaquoin puolustus arvosteli oikeudenkäynnin aikana muun muassa sitä, että KRP:tä avusti todistajien löytämisessä Liberiassa paikallinen aktivisti, jonka puolustus on epäillyt vähintään johdatelleen todistajia Massaquoin tunnistamiseen. Syyttäjien mukaan paikallista apua tarvittiin, jotta ihmiset saatiin puhumaan poliisille kokemuksistaan.