Kansainvälinen raportti: Soilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä

Raportin mukaan soiden suojeluun ja ennallistamiseen tarvitaan lisää voimavaroja. LEHTIKUVA / Jussi Nukari
Raportin mukaan soiden suojeluun ja ennallistamiseen tarvitaan lisää voimavaroja. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Jotta kansainväliset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, on tärkeää, ettei soihin varastoitunut hiili vapaudu ilmakehään, selviää laajasta kansainvälisestä raportista.

Maapallon maapinta-alasta vain kolmesta neljään prosenttia on soita, mutta niihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä. Maailmanlaajuisesti jo 12 prosentilla soista turpeen kertyminen on loppunut, ja niistä on tullut päästölähteitä.

Raportin mukaan ojitetut suot tuottavat vuosittain neljä prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) raportti on ensimmäinen kattava arvio maailman soiden tilasta lähes 15 vuoteen. Sen yhteydessä julkaistiin myös maailmanlaajuinen suokartta.

Raportin laatimiseen osallistuivat myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat.

Euroopan ojitettujen soiden kokonaispäästöt ovat suuremmat kuin missään muussa maanosassa

Euroopassa soita on 59 miljoonaa hehtaaria ja lähes 50 prosenttia tästä suopinta-alasta on tilaltaan heikentynyttä, Luke kertoo tiedotteessaan.

Euroopan ojitettujen soiden nykyiset kasvihuonekaasupäästöt ovat maanosista toisiksi korkeimmat Aasian jälkeen ja kokonaispäästöt ojituksen alkamisesta lähtien ovat suuremmat kuin missään muussa maanosassa.

Laaja ojitukseen perustava soiden taloudellinen käyttö alkoi Euroopassa yli tuhat vuotta sitten, ja soita hyödynnetään edelleen monin tavoin ruoan- ja rehuntuotannossa, metsätaloudessa sekä energian tuotannossa.

Luken mukaan monissa Euroopan maissa on jo käynnissä merkittäviä ennallistamisohjelmia, mutta toistaiseksi ne käsittävät vain pienen osan heikentyneistä suoympäristöistä.

"Ojitettujen soiden ei tarvitse olla osa ongelmaa, vaan ne voivat olla pikemminkin ratkaisu"

Raportin mukaan soiden suojeluun ja ennallistamiseen tarvitaan lisää voimavaroja. Raportissa suositellaan, että ilmaston kannalta kestäviä toimia tulisi lisätä, esimerkiksi nostaa turvepeltojen vedenpintaa, korvata turvetta kasvualustoissa sekä vähentää turpeen energiakäyttöä.

Runsassoisia valtioita kannustetaan sisällyttämään suot Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden toteutukseen, kun määritellään, millä toimenpiteillä päästöjä tullaan kussakin maassa vähentämään.

Raportin mukaan tulisikin aloittaa keskipitkän aikavälin suunnittelu, jotta voidaan hallitusti lopettaa soiden tilan heikentäminen sekä luoda tukia ja kannustimia soiden kestävään käyttöön, ennallistamiseen ja suojeluun.

–  Raportti painottaa, että ojitettujen soiden ei tarvitse olla osa ongelmaa, vaan ne voivat olla pikemminkin ratkaisu. Soiden kestävä käyttö ja ennallistaminen ovat luontopohjainen ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, luontokadon pysäyttämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Samalla toimenpiteet voivat tukea paikallisyhteisön elinkeinoja, toteaa Luken erikoistutkija Tuula Larmola tiedotteessa.

Raportin mukaan julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusta soiden suojeluun ja ennallistamiseen tulisi lisätä. Soiden tilaa tulisi myös seurata ylläpitämällä tietokantoja soiden esiintymisestä, tilasta ja käytöstä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje