Kansainvälisiä risteilyaluksia saapuu jälleen Suomeen – Ukrainan sodan läheisyys karkotti ison osan amerikkalaisturisteista

Jaa artikkeli

Kansainvälisiä risteilyaluksia saapuu Helsingin ja Turun satamiin jälleen tiivistä tahtia, kun vuoden kiireisin jakso on meneillään. Ukrainan sodan vuoksi Helsingissä odotukset tälle vuodelle eivät täysin täyttyneet, mutta Turussa saldo on jopa yli kaksinkertaistunut aiemmasta. Lisäksi ympärivuotisessa reittiliikenteessä ainakin Viking Line kuljettaa kesäaikaan täysiä matkustajalaivoja.

Helsingin Sataman matkustajaliiketoimintajohtaja Kaj Takolander kertoo, että tämän vuoden ennuste on koko loppusesongin varaukset huomioiden yhteensä 165 vierailua.

–  Viime vuonnahan käynnit olivat lähes nollassa, eli vain joitain yksittäisiä vierailuita, Takolander vertaa.

Tuolloin kansainvälisten risteilyalusten pois jäänti johtui erilaisista koronarajoituksista ja maahantulosäännöistä, jotka vielä vaihtelivat eri maissa.

Ennen koronaepidemiaa vuonna 2019 käyntejä Helsingin satamassa oli noin 300, eli lähes kaksinkertaisesti tähän vuoteen verrattuna. Tämänvuotinen lukema olisi voinut olla Takolanderin mukaan ilman sodankäyntiä nykyistä parempi, vaikkakaan ei samalla tasolla kuin ennen koronavuosia. Lisäksi Suomen matkustusrajoitukset olivat voimassa kesäkuun loppuun asti.

Pietari oli jännittävä, nyt pelottaa

Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen myötä Pietari jäi pysähdyspaikkana pois kansainvälisten risteilijöiden reittisuunnitelmista. Tämä vaikutti myös alusten Helsingin-visiitteihin.

Pietari on Takolanderin mukaan kuulunut perinteisesti erityisen vetovoimaisiin kohteisiin Itämeren risteilyillä. Pietarissa kiinnostavat historia ja arkkitehtuuri, ja lisäksi entisen Neuvostoliiton kaupunkina se on turisteille vähän jännittäväkin, luettelee Takolander.

Nyt puolestaan sodan läheisyys on hänen mukaansa ainakin suurelle osalle amerikkalaisturisteja suorastaan pelottavaa.

–  Pohjois-Amerikastahan tulee normaalisti tosi paljon risteilyvieraita ja jonkin verran myös Etelä-Amerikasta. Heidän perspektiivistään sota on nyt äärimmäisen lähellä Itämerta, ja vaaravyöhykkeellä on epävarmuustekijöitä.

Takolander korostaa, etteivät varustamot lähde helpolla poikkeamaan alkuperäisistä, kauan aikaa sitten tehdyistä ja asiakkaille myydyistä suunnitelmistaan. Muutosten teko on hyvin työlästä, sillä yksi poikkeama reitiltä vaikuttaa koko matkaan ja aikatauluihin. Tänä keväänä muutoksia tehtiin pakon edessä.

–  Muun muassa yksi varustamo perui koko Itämeren itä- ja koillisrannikon sarjansa, Takolander sanoo.

Joka tapauksessa nyt Helsingin satamassa eletään vilkkaampaa jaksoa kuin pitkään aikaan, ja kaupungissa pysähtyy taas tauon jälkeen runsaasti valtavan kokoisia ja pienempiä aluksia. Suurimman Helsingissä tänä kesänä vierailevan aluksen kapasiteetti on yli 6  000 matkustajaa, Takolander mainitsee.

Kiireisin vierailuaika kestää heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Yksittäisiä vierailuita tulee vielä lokakuun alussakin, kun Suomessa varaudutaan jo vuoden harmaimpaan aikaan.

–  Keväällä ei ollut itsestään selvää, millainen tästä kaudesta tulee. Ensi vuodesta odotamme jo samankaltaista kuin vuodesta 2019, jos sota ei jotenkin eskaloidu, Takolander toteaa.

Turku ja Helsinki eri sarjoissa

Turun satama kuuluu Ukrainan sodan aiheuttamissa välillisissä vaikutuksissa voittajapuolelle. Turussa on tänä kesänä normaalitilanteeseen verrattuna noin kaksinkertainen risteilyliikenne, kertoo Turun Sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm.

–  Turussa käyviä Itämeren risteilijöitä on normaalisti noin kymmenen kappaletta, kun tänä vuonna meillä on 22 ilmoittautunutta. Merkittävä muutos johtuu aika pitkälti Ukrainan tilanteesta, Söderholm sanoo.

Hänen mukaansa varustamot ovat hakeneet uusia vierailukohteita, kun Pietari on jäänyt kohteena pois matkasta.

–  Se on tietysti meille hyvä asia. Vaikutus ei tule vain meidän satamalle, vaan myös kaupungille eli ravintoloille ja palveluntarjoajille.

Risteilymatkustajien kansalaisuuksissa painopiste on nyt muuttunut Söderholmin mukaan eurooppalaisiin turisteihin. Hänenkin mukaansa on huomattavissa, että amerikkalaiset matkustajat välttelevät tänä kesänä Itämeren risteilyitä.

Turun satamassa käy Söderholmin mukaan hyvinkin erityyppisiä aluksia. Lyhimmät ovat runsaat sata metriä, kun pisin on yli 230 metriä. Matkustajamäärät per laiva vaihtelevat muutamasta kymmenestä tuhanteen matkustajaan.

Ennen koronapandemiaa Turussa on käynyt kymmenkunta alusta vuodessa. Myös viime vuosi oli Turun satamassa vastaava. Söderholm toteaa, että heidän laivatrafiikkinsa on toki pientä Helsinkiin verrattuna, mutta muutos on heille mieluinen.

–  Uskomme, että ensi vuosi on vähintään samaa luokkaa.

Tukholman ja Tallinnan reiteillä kuljetaan jo normivahvuudessa

Ympärivuotisen matkustajalauttaliikenteen alukset operoivat tänä kesänä normaalivarustuksessa. Viking Linelta kerrotaan STT:lle, ettei syvimpään korona-aikaan risteilyliikennettä ollut lähes lainkaan. Muutamia reittimatkustajia kulki laivoilla huoltovarmuutta turvaavien rekkojen ja rekkojen kuljettajien lisäksi. Vielä tämän vuoden alussa koronapandemia ja rajoitukset vaikuttivat matkustajamääriin.

–  Hiljaisimmillaan on ollut tosi hiljaista. Maaliskuusta lähtien matkustajamäärät ovat nousseet tasaisesti ja nyt kesäkuukausina ollaan lähes edellisen normaalivuoden eli 2019 matkustajamäärissä, laivayhtiön tiedotuspäällikkö Christa Grönlund kertoo.

Heinäkuun loppuun mennessä laivayhtiön uusi alus, Turun-reitin Viking Glory, on liikennöinyt viisi kuukautta ja pelkästään sen matkustajamääräksi listautuu Grönlundin mukaan yli 500  000 matkustajaa.

Lippuja laivaan varaava saattaa jäädä nyt jo rannalle ruikuttamaan, sillä Grönlundin mukaan ainakin osa lähdöistä on ollut kesäaikaan täysiä. Tämä tarkoittaa hieman yhtiön laivasta riippuen noin 1  800–2  000:ta matkustajaa.

AS Tallink Group kertoo sivuillaan, että yhtiön kaikki laivat Suomesta ovat liikenteessä, ja kesämatkojen kohteina ovat tutut Tukholma, Tallinna sekä Maarianhamina. STT ei tavoittanut yhtiötä kommentoimaan tarkemmin Tallink & Silja Linen matkustajamääriä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje