Keskustan Kärnä ei näe vanhojen kirjoitustensa vaikuttavan uskottavuutensa saamelaiskäräjälain käsittelyssä: "Ne ovat kaikki totuuksia"

Mikko Kärnä on yksi saamelaiskäräjälakiin esitetyn muutoksen vastustajista. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Mikko Kärnä on yksi saamelaiskäräjälakiin esitetyn muutoksen vastustajista. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) ei näe, että hänen vanhat saamelaisyhteisöä kritisoivat kirjoituksensa vaikuttaisivat hänen uskottavuuteensa saamelaiskäräjälain käsittelyssä.

Kärnä myöntää kirjoittaneensa väitteet saamelaisneuvoston rasistisuudesta, saamelaisten ylimielisyydestä ja siitä, että kolttasaamelaiset eivät ole Suomen alkuperäiskansaa.

–  Minua syytetään saamelaisvihamieliseksi, mutta mitä olen sanonut siellä, ne ovat kaikki totuuksia, eikä siinä ole mitään sen kummempaa eikä niissä ole mitään rasistista, Kärnä sanoi STT:lle eduskunnassa keskiviikkona.

Historiantutkija Jussi Jalonen nosti eilen esille vanhan Lapinleuku-blogin ja samannimisen nimimerkin Hommaforumilta. Blogi ja käyttäjätili on sittemmin poistettu, mutta ne ovat osittain säilyneet esimerkiksi Wayback Machine -arkistointipalvelussa.

Blogikirjoitukset ovat yli 10 vuotta vanhoja. Kärnä sanoo, että hänen poliittinen ajattelunsa on tämän jälkeen muuttunut merkittävällä tavalla ja että hän on käsitellyt asiaa vuonna 2016 julkaisemassaan blogikirjoituksessa.

–  Olen avannut ajattelutavan muutoksen aika laajasti, Kärnä sanoo.

Kärnä kertoi eilen olleensa blogin yksi kirjoittaja, mutta kiisti tuoreeltaan Jalosen esiin nostamien tekstien olevan hänen omiaan. Kärnä sanoo myös STT:lle olevansa yksi kirjoittajista mutta nimittää Jalosen mainitsemia katkelmia omikseen.

Vanhoista kirjoituksista uutisoi ensin Iltalehti. Lakiesitys saamelaiskäräjälain uudistamisesta tuli eilen eduskunnan keskusteltavaksi lähetekeskusteluun, joka jatkuu torstaina. Kärnällä oli varattuna torstain keskustelun ensimmäinen puheenvuoro.

Kiistelty laki tarvitsisi opposition apua

Kärnä ja monet muut Lapin kansanedustajat sekä keskustasta että muista puolueista ovat vastustaneet pontevasti hallituksen esittämää muutosta saamelaiskäräjälakiin.

Keskustan vastustuksen vuoksi hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle riitaisana, jolloin sen hyväksyminen vaatisi opposition ääniä. Ainakaan keskiviikkona tukea esitykselle ei löytynyt. Oppositiosta lakia kommentoi neljä opposition kansanedustajaa, jotka kaikki joko suoraan vastustivat lakimuutosta tai nostivat esille siihen liittyviä kiistoja.

Saamelaiskäräjälain kiistellyin muutos liittyy käräjien vaalikelpoisuuteen. Lakiesityksen toteutuessa merkintä vanhassa maa-, veronkanto- ja henkikirjassa ei enää riittäisi perusteeksi päästä vaaliluetteloon, joka mahdollistaa äänestämisen ja ehdolle asettumisen saamelaiskäräjien vaaleissa. Vastaisuudessa vaalikelpoisuus määrittyisi yksinomaan kielen perusteella.

Kärnä piti tätä keskiviikkona poliittisten oikeuksien viemisenä henkilöiltä, joita on suomalaistettu kaikkein eniten. Lakimuutoksen kannattajat ovat korostaneet saamelaisten oikeutta määritellä itse, ketä alkuperäiskansaan kuuluu sekä näiden henkilöiden yhteyttä elävään saamelaiskulttuuriin.

Saamelaiskäräjät ilmoittaa ydintehtäväkseen kulttuuri-itsehallinnon toteuttamisen sekä saamelaisen kulttuurin säilymisen ja kehittymisen.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje