Kiisteltyyn luontokatoa koskevaan asetukseen voidaan vielä saada läpi Suomen toiveita

Keskustan Antti Kurvinen kuvailee kustannuksia poskettomiksi ja pitää ehdotusta mahdottomana. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Keskustan Antti Kurvinen kuvailee kustannuksia poskettomiksi ja pitää ehdotusta mahdottomana. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Suomi pystynee vielä vaikuttamaan kiistellyn luontokatoa koskevan EU-asetuksen sisältöön. Näin arvioi valmistelua tunteva virkamies ympäristöministeriöstä.

–  Koska neuvottelut jäsenmaiden kesken asetusehdotukseen toivottavista muutoksista ovat vasta käynnistymässä, on ehdotukseen hyvinkin mahdollista saada tehtyä Suomelle tärkeitä muutoksia, sanoo ympäristöneuvos Olli Ojala STT:lle.

Hänen mukaansa Suomen hallitus on ollut aktiivinen EU:n suuntaan jo ennen kuin asetusehdotus annettiin. Vaikutustyöllä on saatu omia tavoitteita läpi.

–  Siellä onnistuttiin esimerkiksi saamaan turvepeltoja koskevaan tavoitteeseen joustoja.

Syksyn mittaan jäsenmaiden viralliset kannat alkavat muodostua, jonka jälkeen maat keskustelevat tarkemmin, miten asetusehdotusta tulisi muuttaa.

–  Suomen kannalta tärkeitä kysymyksiä pyritään selittämään muille jäsenvaltioille.

Hallitus on ilmoittanut kannattavansa asetuksen tavoitteita ja velvoitteita luontokadon pysäyttämiseksi, mutta esittää asetukseen muutoksia.

Asia jakaa hallituspuolueita

Oppositio vastustaa komission ehdotusta asetuksesta. Kokoomus kertoi perjantaina jättävänsä hallitukselle välikysymyksen EU-vaikuttamisesta. Puolueen mukaan hallitus on laiminlyönyt Suomen kansallisten etujen ajamisen asetuksen käsittelyssä ja metsäpolitiikassa.

Asia jakaa myös hallituspuolueita. Etenkin keskusta on esittänyt siitä happamia kommentteja.

Keskustan mukaan ehdotuksen peruslähtökohta siitä, että vähennetään luontokatoa ja ennallistetaan luontoa on hyvä, mutta puolue ei kannata tapaa, millä asiaa EU:ssa edistetään.

–  Se on mahdoton Suomen näkökulmasta hirveän monesta syystä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen STT:lle.

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu sanoi maanantaina jopa, että EU:n ennallistamisasetuksen torppaamisen tulee olla hallituskysymys.

–  Suomen tulee ehdottomasti vastustaa asetuksen käyttämistä sääntelyvälineenä ja komission himoamaa valtaa metsiemme käytöstä, hän kirjoitti tiedotteessa.

Puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko oli tiistaina sairaana eikä voinut kommentoida asiaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi sunnuntaina Ylen Radio Suomen haastattelutunnilla hallituksen vielä arvioivan sitä, tuleeko EU:n esitetystä ennallistamisasetuksesta lopullisessa muodossaan riittävän hyvä Suomen kannalta.

–  Teemme yhteistyötä muiden kanssa ja pyrimme sisältöihin vaikuttamaan. Sitten lopulta meidän pitää ratkaista, onko esitys riittävän hyvä, voimmeko sitä tukea vai äänestämmekö sitä vastaan. Sekin on mahdollista, jos esitys ei lopulta ole riittävän hyvä, Marin sanoi.

Talousvaliokunnan mukaan muutokset välttämättömiä

Ennallistamisasetuksessa on kyse luontokadon pysäyttämiseen tähtäävistä, EU:n laajuisista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista ja niiden seurannasta.

Asia on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Suomen hallitus on lähettänyt asiasta päätösesityksen eduskunnalle.

Eduskunnan talousvaliokunta arvioi asetusehdotusta ja antoi lausuntonsa perjantaina. Sen lopussa todettiin, että asetusta tulisi vastustaa, ellei siihen saada muutoksia. Kokoomuksen ehdottamaa, hallitusta tiukempaa näkemystä päätyi poikkeuksellisesti tukemaan myös hallituspuolueet SDP, keskusta ja RKP.

Vihreiden ja vasemmistoliiton valiokuntajäsenet jäivät valtioneuvoston kantaa täsmennyksin tukevalle kannalle.

Ympäristöneuvos Ojalan mukaan talousvaliokunnan lausunnossa ei ollut kovin dramaattisesta erimielisyydestä kyse.

–  Keskeisimmät muutosvaateet olivat pitkälti samat kuin valtioneuvoston kannassa. Kun valtioneuvosto otti yleisesti myönteisen kannan ja näki asetusehdotuksen tarpeen ja tavoitteet hyvänä, mutta että tiettyihin asioihin tarvitaan muutoksia, talousvaliokunnan loppuyhteenvedossa olikin niin päin, että tätä on vastustettava, ellei saada näitä muutoksia läpi, Ojala tulkitsee.

Eduskunnan kannan asiaan muodostaa lopulta suuri valiokunta.

Vihreät ja vasemmistoliitto hallituksen kannan takana

Vasemmistoliiton mukaan hallituksen jo ottama kanta on hyvä. Puoluejohtaja, opetusministeri Li Andersson muistuttaa, että myös hallitus toi esille kritiikkiä asetusehdotusta kohtaan.

–  Se ei ole kuitenkaan kategorisen kielteinen, koska emme pidä sitä neuvottelujen kannalta fiksuna Suomelle, hän sanoo STT:lle.

Kielteisesti suhtautuvilta hän toivoisi keskusteluun vaihtoehtoisia toimia luontokadon vähentämiseksi.

Vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa, että puolue seisoo vahvasti valtioneuvoston yhdessä päätetyn kannan takana. Hän kommentoi talousvaliokunnan linjauksia toteamalla, että kysymys on nyt eduskunnan käsissä.

–  Hallituspuolueet ovat yhdessä sitoutuneet kantaan, jossa todetaan, että on tärkeää pysäyttää luontokato. Sen lisäksi hallitus on halunnut selvästi alentaa kansallisia, jäsenvaltioille kohdistuvia kustannuksia ja varmistaa riittävän kansallisen liikkumavaran niin, että voimme itse tehdä ja valita kustannustehokkaimmat keinot luonnontilan parantamiseen.

Komissio on arvioinut, että suorat kustannukset ennallistamistoimista olisivat 930 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä olisi bruttokansantuotteeseen suhteutettuna enemmän kuin millään muulla jäsenmaalla.

–  Meidän arviomme on, että komission kustannusarvio on yliarvio, Ojala toteaa.

Ennallistamista tehdään jo

Suomen hallitus on edellyttänyt, että jäsenvaltioiden liikkumavara ja keinovalikoiman joustavuus turvataan.

–  Myös tämä auttaa osaltaan hallitsemaan kustannuksia, joita ennallistamisesta tulee, Ojala sanoo.

Ohisalo muistuttaa, että Suomelle luonnon ennallistamiseen liittyvät toimet eivät ole uusia, joten osaamista ja hinta-arvioita toimille on jo olemassa. Käytössä on esimerkiksi Helmi-ympäristöohjelma ja vesiensuojelun tehostamisohjelma luonnontilan parantamiseksi.

Puolet Suomelle kohdistuvista vuotuisista suorista kustannuksista aiheutuisi sisävesien ennallistamisesta, noin viidennes metsien ennallistamisesta ja noin kuudennes turvemaiden ennallistamisesta.

Kurvinen kuvailee kustannuksia poskettomiksi. Hän ei arvioi tässä vaiheessa, mikä olisi kohtuullinen kulu, sillä yksityiskohdat ovat vielä auki.

–  Mahdotonta ottaa siihen kantaa vielä. Voiko esimerkiksi ennallistetulla alueella harjoittaa maa- ja metsätaloutta ollenkaan vai onko se jotenkin kevennetty vai mitä se tarkoittaa?

Andersson ei myöskään ota kantaa siihen, mikä olisi kohtuullinen kulu. Hän kuitenkin muistuttaa, että myös tekemättömyys maksaa.

–  Jos luontokato kiihtyy, silläkin on hintalappunsa.

Onko EU mennyt toimivaltansa rajan yli?

Euroopan komissio haluaisi, että ainakin 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista olisi ennallistamistoimien kohteena vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena olisi, että ennallistamistoimia laajennettaisiin kaikkiin niitä kaipaaviin alueisiin vuoteen 2050 mennessä.

Taustalla on arvio siitä, että aiemmat vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet eivät ole riittäviä luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Ojalan mukaan komissio ehdottaa sitovaa lainsäädäntöä, jotta kaikilla jäsenmailla voisi olla luotto toisiinsa siitä, että kaikki tekevät yhtä lailla töitä luontokadon vähentämiseksi.

Keskustan mukaan laillisuuskysymys on ongelmallinen.

–  Onko EU mennyt oman perussopimuksensa ja oman toimivaltansa rajan yli? Metsäpolitiikka ja metsätalous eivät kuulu EU:n toimivaltaan, Kurvinen toteaa.

Komissio on Ojalan mukaan perustellut, että tämän asetusehdotuksen pääasiallinen sisältö ja tarkoitus liittyy ympäristöpolitiikkaan, joten sillä on oikeus ehdottaa tästä lainsäädäntöä.

On mahdollista, ettei asetus ehdi voimaan tällä hallituskaudella.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje