<p>Koronapandemia on vähentänyt kirjastojen käyttöä merkittävästi, mutta tilanne on hiljalleen korjaantumassa etenkin lainausten osalta. Fyysisten kirjastokäyntien palautuminen tapahtuu hitaammin jo senkin takia, että kirjastot eivät ole vieläkään saaneet järjestettyä tapahtumia entiseen malliin, kertoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastaja Merja Kummala-Mustonen.</p>.<p>– Kirjastojen käyttö oli juuri ennen pandemiaa kääntynyt valtakunnallisesti nousuun. Käyntejä lisäsivät erityisesti kirjastojen aktiivisesti järjestämät tapahtumat, Kummala-Mustonen sanoo.</p>.<p>Vuonna 2019 Suomen kirjastoista lainattiin 85,9 miljoonaa eri lainaa, mutta ensimmäisenä koronavuonna 2020 enää 70,4 miljoonaa. Vuonna 2019 käyntejä oli 53,7 miljoonaa, vuonna 2020 vain 35,3 miljoonaa. Silti 1,8 miljoonaa suomalaista oli edelleen aktiivisia kirjastolainaajia.</p>.<p>Kummala-Mustosen mukaan varaa ja nouda -asiointitapa on lisääntynyt korona-aikana merkittävästi, eli yhä useampi varaa aineiston kirjaston nettisivuilla ja käy kirjastossa vain noutamassa varauksensa.</p>.<p>Viime vuoden luvut koko Suomen kirjastotilanteesta eivät ole vielä valmistuneet, mutta esimerkiksi Turun kaupunginkirjastossa kokonaislainaus kasvoi viime vuonna kuudella prosentilla toissa vuoteen verrattuna, kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Päivi Almgren.</p>.<p>– Korona-aikana kirjastojen nopeaa reagointikykyä osoitti parhaiten se, miten nopeasti kirjastot pystyivät ottamaan uudet palvelukanavat ja -tavat käyttöön. Lukupiirit ja tiedonhankinnan opastukset muutettiin virtuaalisiksi, ja kirjailijavieraat ja luennot tulivat asiakkaan luo esimerkiksi Facebook-striimauksen avulla. Asiakkaat löysivät uusille kanaville nopeasti.</p>.<h2>E-lainat hurjassa kasvussa</h2>.<p>Vuonna 2020 Suomessa oli yhteensä 719 kirjastoa. Se on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Myös kirjastoautojen määrä väheni 154 autosta 137 autoon. Kirjastoauto on erityisen tärkeä palvelu kaupunkien laita-alueilla ja haja-asutusalueilla.</p>.<p>Sähköisten e-aineistojen lainaus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2020 e-kirjojen lainoja tehtiin yhteensä 1,6 miljoonaa. Viisi vuotta aiemmin vastaava luku oli 265 000. Myös e-lehtien lainaus on lisääntynyt räjähdysmäisesti.</p>.<p>– Koko maan kattavaa yhteistä e-kirjastoa valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa, ja siitä on tulossa kokeilu jo tämän vuoden loppupuolella. Varsinainen käyttöönotto on tavoitteena vuosina 2023–2024, Kummala-Mustonen kertoo.</p>.<p>E-kirjasto mahdollistaa sen, että ihmisillä on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus päästä sähköisiin aineistoihin käsiksi.</p>.<p>Almgrenin mukaan Suomessa viime vuosina yleistyneillä omatoimikirjastoilla on ollut suuri merkitys kirjastopalvelujen saavutettavuudessa. Omatoimikirjastolla tarkoitetaan kirjastoa, jota voi käyttää itsenäisesti myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella.</p>.<p>Mitä suuremmasta kunnasta ja kirjastosta on kyse, sitä useammin käynnin syynä on jokin muu kuin lainaus. On suuria toimipisteitä, joihin vain puolet asiakkaista menee lainaamaan jotakin. Kirjastot ovat monipuolistaneet tarjontaansa merkittävästi vuosituhannen vaihteen jälkeen, kertoo Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Juha Manninen.</p>.<p>– Kirjastoissa annetaan vuosi vuodelta enemmän esimerkiksi digineuvontaa. Pienemmissä kunnissa korostuu edelleen lainauksen merkitys.</p>.<h2>Tärkeä osa elämää usein jo lapsena</h2>.<p>Kaikenikäiset käyttävät kirjastoa, mutta aktiivisimmat ikäryhmät ovat pysyneet pitkään samana: lapset ja koululuokat, opiskelijat, pienten lasten vanhemmat sekä eläkeläiset. Suurin notkahdus kirjaston palvelujen käytössä tapahtuu teini-ikäisten keskuudessa. Kirjastossa käyminen vähenee usein hieman myös lapsiperheiden vanhempien osalta siinä vaiheessa, kun lapset eivät ole enää pieniä.</p>.<p>Lähes joka toinen suomalainen käy kirjastossa ainakin silloin tällöin, kertoo Manninen.</p>.<p>– 2000-luvulla kasvava käyttäjäryhmä ovat olleet maahanmuuttajat. Kotouttamisprosesseissa ihmiset tuodaan usein lähes ensimmäisenä päivänä kirjastoon – heille annetaan kirjastokortti ja kerrotaan, mitä kaikkea suomalaisessa kirjastossa voi tehdä.</p>.<p>Mannisen mukaan kirjastosta muodostuu ihmiselle tärkeä osa elämää usein jo lapsena. Suomessa vanhemmuuteen liittyy vahvasti lapsille lukeminen ja kirjastossa käyminen, vaikka vanhemmat eivät itse juurikaan lukisi. Tilannetta olisi Mannisen mukaan silti mahdollista parantaa entisestään, sillä Lukukeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan jopa neljännes suomalaisvanhemmista oli sitä mieltä, että lapselle on tarpeen lukea vasta kun hän on tietyn ikäinen.</p>.<p>– Neuvoloiden rooli on tässä tärkeä, ja kirjastot ja neuvolat ovatkin jo tehneet jonkin verran yhteistyötä auttaakseen vanhempia ymmärtämään, että jo pienelle lapselle lukeminen on tarpeellista ja hyödyllistä. Yhteistyötä voisi entisestään lisätä.</p>
