Kissojen ja koirien viestejä halutaan nyt ymmärtää aiempaa paremmin

 SEY:n eläinsuojeluneuvoja Mona Janhosen mukaan kissat ja koirat ovat monelle perheenjäseniä, joista halutaan pitää huolta tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin sen sijaan, että huolehdittaisiin pelkistä perustarpeista. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen
SEY:n eläinsuojeluneuvoja Mona Janhosen mukaan kissat ja koirat ovat monelle perheenjäseniä, joista halutaan pitää huolta tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin sen sijaan, että huolehdittaisiin pelkistä perustarpeista. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Kiinnostus lemmikkien hyvinvointia kohtaan on kasvanut, ja entistä useampi koiran tai kissan omistaja pyrkii nyt ymmärtämään lemmikkiään paremmin. Taustalla on ainakin osin se, että tietoa on nykyään paljon ja helposti jokaisen saatavilla esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Myös erilaiset luennot ja kurssit ovat lisääntyneet, kertoo SEY Suomen eläinsuojelu ry:n eläinsuojeluneuvoja Mona Janhonen.

–  Suunta on todella hieno: kissat ja koirat ovat monelle perheenjäseniä, joista halutaan pitää huolta tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin sen sijaan, että huolehdittaisiin pelkistä perustarpeista.

Janhonen uskoo, että myös koronapandemialla on ollut osuutta asiaan. Kun ihmiset ovat olleet enemmän kotona, lemmikkien viesteihin on ollut aikaa havahtua ja perehtyä paremmin.

Janhosen mukaan koiranomistajat ovat olleet jo pidempään selvästi kissanomistajia valveutuneempia tällaisissa asioissa ja koiria viedään edelleen kissoja herkemmin esimerkiksi eläinlääkäriin. Myös kissojen arvostus on kuitenkin hiljalleen kasvussa, ja kissojen käyttäytymisestä sekä hyvinvoinnista on viime vuosina alettu puhua enemmän. Entistä useampi ymmärtää, ettei kissa ole helppo lemmikki, jonka voi jättää oman onnensa nojaan.

Muuttunut käytös saattaa kertoa kivusta

Lemmikeissä on paljon yksilöllisiä eroja, joten tärkeintä on tuntea nimenomaan oma lemmikkinsä. Tällöin huomaa todennäköisemmin myös sen, kun jokin lemmikin käytöksessä tai olemuksessa muuttuu, sanovat Kissaliiton puheenjohtaja Riikka Turpeinen ja koirien käyttäytymiseen perehtynyt tutkija Katriina Tiira Helsingin yliopistosta.

Turpeinen muistuttaa, että kissa on todella taitava peittämään kipuaan. Kun omistaja tuntee kissansa hyvin, pienetkin viestit voivat riittää kivun tunnistamiseen.

–  Omassa lähipiirissäni oli juuri tilanne, jossa kissa ei tullut aamulla anomaan herkkuja, mistä omistaja tiesi, että jotain on pahasti pielessä. Eläinlääkäri hieman naureskeli, että eihän tämä ole syy eikä mikään, mutta kissa oli todella kipeä ja pelastui, koska omistaja vei sen heti lääkäriin.

Turpeisen mukaan kissan kivusta voivat viestiä vetäytyminen, turkin huono kunto tai muutokset syömis-, juomis- tai vessakäyttäytymisessä. Jos kissan silmien sisäsyrjässä väsymyksen yhteydessä näkyvä vilkkuluomi on jatkuvasti esillä, kissalla ei todennäköisesti ole kaikki hyvin.

Tiiran mukaan koiranomistajat tunnistavat pääsääntöisesti koiriensa kipuviestit. Esimerkiksi aiemmin vilkas koira voi muuttua kipeänä apaattiseksi tai aiemmin sosiaalinen koira aggressiiviseksi.

Sen sijaan koiran pelko ja ahdistus voivat jäädä tunnistamatta, vaikka niiden huomaaminen on Tiiran mielestä tärkeimpien opeteltavien asioiden joukossa. Koiran pelon ja ahdistuksen elekieli on mahdollista tunnistaa tietyistä merkeistä: suupielet ovat tiukkana ja korvien tai hännän asento muuttuu.

–  Ongelmana on se, että eihän tällaisia merkkejä näe kaikista koirista. Ne on helpointa tunnistaa pystykorvaisesta koirasta, jolla on häntä näkyvissä ja jonka kasvoilla ei ole pitkää karvaa peittämässä ilmeitä. Siksi varmin ja tärkein keino viestien opetteluun on oman koiran käytöksen tarkkailu erilaisissa tilanteissa.

Tiira ja Turpeinen eivät usko, että lisääntynyt lemmikkien viestien opettelu lisää esimerkiksi turhia eläinlääkärikäyntejä, sillä ne ovat Suomessa kalliita. Jos lemmikistä herää huoli, aina on parempi tutkia kuin jättää tutkimatta. Eläinlääkäriasemilta osataan usein jo puhelimitse neuvoa, vaatiiko asia lääkäriä vai selvitäänkö tilanteesta kotikonstein.

Tylsistynyt kissa voi tehdä tuhojaan asunnossa

Tietoisuus kissan lajityypillisestä käyttäytymisestä on lisääntynyt, mutta tiedotettavaa riittää jatkossakin, kertoo Turpeinen.

–  On edelleen ihmisiä, jotka ajattelevat kissan olevan samanlainen kuin koira tai toisaalta paljon koiraa helpompi lemmikki, vaikka ihan samalla lailla kissakin tarvitsee virikkeitä pysyäkseen tyytyväisenä.

Turpeisen mukaan kissan ei-toivotut teot tulkitaan helposti kiusanteoksi tai kostamiseksi, vaikka ne useimmiten viestivät tylsistymisestä. Jos kissa esimerkiksi repii sohvaa tai tiputtelee tavaroita, se todennäköisesti vain kuluttaa aikaansa, jolloin tilanteen korjaaminen on omistajan vastuulla.

–  Jos kissa saa ulkoilla valjaissa, katsella parvekkeella lintuja päivät pitkät tai sitä leikitetään paljon, ei sillä riitä enää virtaa pahantekoon. Jotkut tulkitsevat negatiivisesti myös hiekkalaatikon ulkopuolelle pissaamisen, vaikka se voi olla merkki kivusta tai vääränlaisesta tai siivoamattomasta laatikosta, Turpeinen huomauttaa.

Katriina Tiiran mukaan myös jotkut koiranomistajat uskovat, että koira kostaa ihmiselle käyttäytymällä huonosti tai näyttelee jotakin tunnetta, vaikka nykyisen tiedon mukaan koiralla ei ole niin monimutkaisia tunteita ja ajatuksia. Toisaalta Tiira on törmännyt myös toiseen ääripäähän, jossa uskotaan, ettei koira ymmärrä mistään mitään. Myös koiran ongelmakäytöksen – kuten aggression tai ääniarkuuden – taustalla voi olla kipu.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje