Korkeakouluissa on palattu kampuksille, mutta esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kyselyssä jopa puolet vastanneista opiskelijoista ei olisi halunnut lisätä lähiopetusta

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) arvioi, että suurin osa opiskelijoista haluaa palata lähiopetukseen kampuksille. LEHTIKUVA / Jussi Nukari
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) arvioi, että suurin osa opiskelijoista haluaa palata lähiopetukseen kampuksille. LEHTIKUVA / Jussi Nukari
  • STT
Jaa artikkeli

Korkeakouluissa on pitkälti palattu lähiopetukseen noin kaksi vuotta kestäneen etäopetuksen jälkeen. Samaan aikaan yhä suurempi osa opiskelijoista olisi kuitenkin halunnut jatkaa etäopetuksessa, kerrotaan opiskelijajärjestöistä STT:lle. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tekemässä kyselyssä jopa puolet vastanneista Jyväskylän yliopiston opiskelijoista ei olisi halunnut lisätä lähiopetusta tänä keväänä.

Opiskelijoiden kokemukset etäopiskelusta ovat selvästi jakaantuneet koko pandemian ajan, sanoo Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso.

–  Osa kokee etäopiskelut hyvin mieluisiksi ja joustaviksi. Sitten on taas heitä, jotka eivät ole päässeet kiinnittymään opintoihin ja opiskeluyhteisöihin. Näillä opiskelijoilla on nyt hyvin rankkaa, Laakso sanoo.

Yliopistojen opetuksesta vastaavat vararehtorit tapaavat Suomen yliopistoneuvosto Unifin vararehtorikokouksessa säännöllisesti. Laakso toimii kokousten puheenjohtajana.

Vaikka opiskelijoiden mielipiteet ovat jakaantuneet, eivät ensi syksyn uudet yliopisto-opiskelijat voi Laakson mukaan välttyä uudelle opiskelupaikalle muuttamiselta.

Varsinkin vanhemmat ja perheelliset opiskelijat haluaisivat etäopiskelua

Myös opiskelijajärjestöt ovat huomanneet, että yhä useammat opiskelijat ovat tottuneet etäopiskeluun.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta teki kyselyn opiskelijoille tammikuun lopulla ja kysyi, millaisia vaikutuksia lähiopetuksen lisäämisellä olisi opiskelijoille. Lähes puolet opiskelijoista vastasi kyselyssä, että lähiopetusta ei pidä lisätä. Vastaukset jakaantuivat tasaisesti, sillä lähiopetuksen kannattajia oli vain noin viisi prosenttiyksikköä vähemmän. Noin kymmenesosa ei osannut sanoa kantaansa.

Kyselyyn vastasi noin 4  000 Jyväskylän yliopiston opiskelijaa. Tulokset ovat alustavia, sillä niiden analysointi on vielä kesken.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) arvioi, että suurin osa opiskelijoista haluaa kuitenkin palata lähiopetukseen kampuksille.

–  Varsinkin nuoret ja opintojen alussa olevat tahtovat lähiopetukseen. Etäopetuksesta ovat kiinnostuneet ehkä vanhemmat ja perheelliset, SYL:n koulutuspolitiikkavastaava Elina Kuula arvioi.

Joustavia etä- ja verkko-opintomahdollisuuksia on toivottu jo ennen pandemiaa.

–  Etäopetus ei ole ollut vain negatiivinen asia, vaan pandemia-ajasta voidaan ottaa oppia myös tulevaisuudessa, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Nea Hakala sanoo.

–  Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat yhä kiinnostuneempia etäopinnoista. Opiskelijat eivät ole esimerkiksi muuttaneet opiskelupaikkakunnalle opintoja varten tai sitten he käyvät kokoaikaisesti töissä, sanoo Suomen opiskelijakuntien liiton (Samok) puheenjohtaja Emmi Lainpelto.

"Osalle on jäänyt sosiaalinen pelko palata"

Monilla korkeakouluopiskelijoilla voi olla korkea kynnys palata lähiopetukseen. Monet ovat voineet vararehtori Laakson mukaan opiskella nyt esimerkiksi valtaosan alemmasta korkeakoulututkinnosta etänä, eikä heillä ole syntynyt lainkaan kokemusta yhteisöllisestä opiskelusta.

–  Osalle on jäänyt sosiaalinen pelko palata lähiopetukseen, kun yliopistokulttuuri on jäänyt kokonaan vieraaksi, Laakso sanoo.

–  Kun opiskelijoilta puuttuvat sosiaaliset kontaktit ja kiinnittyminen yhteisöön, voivat opiskeluvaikeudet lisääntyä. Pahimmassa tapauksessa he voivat vieraantua opinnoista kokonaan ja lopettaa kesken.

Myös ammattikorkeakouluissa ollaan huolissaan opiskelijoiden paluusta lähiopiskeluun. Heitä kannustetaan palaamaan kampuksille, sanoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.

–  Opiskelijakunnat ja ainejärjestöt ovat tässä korvaamattomia. He järjestävät nyt monenlaisia tapahtumia kampuksilla ja vapaa-ajalla, jotta opiskelijoiden väliset kontaktit syntyisivät uudelleen, Vidgrén sanoo.

Useissa yliopistoissa on järjestetty Laakson mukaan ”paluu kampuksille” -tyyppisiä tapahtumia, missä opiskelijat voivat tavata toisiaan, jutella henkilökunnan kanssa ja saada keskusteluapua. Jyväskylän yliopistossa voi myös tavata matalalla kynnyksellä esimerkiksi opintopsykologia, kampuspappia tai kampuskoiraa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut korkeakouluille korona-ajan tukea opiskeluhyvinvoinnin tehostamiseksi.

Opiskelijat toivovat lisää valinnanvaraa

Lähiopetuksen on tarkoitus jatkua sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa myös ensi syksynä. Opetuksen järjestäminen voi kuitenkin vaihdella paljon aloittain.

–  Useat amk-opinnot, kuten terveysalan simulaatioharjoitukset, vaativat lähiopetukseen osallistumista. Toisaalta on myös paljon kursseja, jotka järjestettiin etäopetuksena jo ennen pandemiaakin, Vidgrén sanoo.

Opiskelijajärjestöt toivovat lisää valinnanvaraa tulevaisuudessa. Samoista kursseista voitaisiin tarjota esimerkiksi sekä lähi- että etätoteutuksia. Myös tallennettujen luentojen katsomista jälkikäteen kehuttiin.

STT:n tekemissä järjestöjen haastatteluissa nousivat esiin myös hybridikurssit, joissa osa opiskelijoista on luennolla fyysisesti paikalla ja osa etäyhteyksin. Tällaisen hybridiopetuksen toteutusta pitää vararehtori Laakson mukaan kuitenkin vielä kehittää tutkimusperustaisesti.

–  Helposti käy vielä niin, että etänä olevat opiskelijat tuntevat itsensä tällaisissa opetustilanteissa ulkopuolisiksi, samalla kun paikalla olevat joutuvat tappelemaan pätkivän tai muutoin epätarkoituksenmukaisen tekniikan kanssa.

Kokonaan verkossa järjestettävät massaluennot eivät herätä innostusta SYL:n koulutuspolitiikkavastaava Kuulassa.

–  Täytyy varmistaa, että etäopetusta ei käytetä vaan tekosyynä säästää koulutuksesta – verkkojen massaluennoissa on vaara, että opiskelijat eivät saa tarpeeksi yksilöllistä arviointia ja palautetta, Kuula sanoo.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat erimielisiä etätutkinnoista

Entä jos etänä voisi opiskella koko korkeakoulututkinnon? Esimerkiksi Samokin puheenjohtaja Lainpelto toivoo tätä mahdollisuutta nykyisten toteutustapojen rinnalla. Joillakin aloilla on jo mahdollista valita lähi- tai etäopetuksessa opiskeltavan tutkinnon välillä.

–  Opiskelijan pitäisi saada valita jo yhteishaussa, tekeekö tutkintonsa kokonaan etänä. Kaikkien pitäisi saada valita, miten suorittaa opintonsa.

Ammattikorkeakouluissa tarjotaan monimuoto-opetusta, jossa korkeakoulututkinto opiskellaan lähes kokonaan etänä. Nämä koulutukset ovat Arenen Vidgrénin mukaan kasvattaneet suosiotaan pandemian aikana.

Yliopistojen opiskelija- ja rehtorijärjestöt suhtautuvat varauksella tällaisiin tutkintoihin.

–  Korkeakouluopintoihin kuuluu yhteisön sisällä tapahtuva ammatillinen kasvu ja yhteistyötaitojen kehittyminen. Jos yliopisto olisi pelkkä kirjekurssi, ei tällainen kasvu olisi välttämättä mahdollista, HYY:n hallituksen jäsen Hakala arvioi.

Myös vararehtori Laakso painottaa, että lähiopetuksessa opitaan yhteistyötaitoja ja sosiaalista kohtaamista. Nämä taidot ovat tärkeä osa akateemista asiantuntijuutta, ja niitä olisi tärkeä kehittää korkeakouluissa.

Laakso ei kuitenkaan poissulje monimuotoisten toteutusten lisäämistä yliopistotutkinnoissa.

–  Tällaisia ratkaisuja ei pidä kuitenkaan tehdä mututuntumalla, vaan oppimistavoitteisiin, pedagogiseen tarkoituksenmukaisuuteen sekä tutkittuun tietoon perustuen. Syyksi ei riitä, että ei haluta muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, Laakso sanoo.

Arenen Vidgrén muistuttaa, että opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä on mahdollista edistää myös verkko-opetuksessa, kun käytetään monimuotoisia oppimismenetelmiä. Monimuoto-opiskelijoita kehotetaan myös tekemään oppimistehtäviä yhdessä esimerkiksi samalla paikkakunnalla asuvien opiskelijoiden kanssa.

Myös Vidgrénin mielestä opiskelijoiden fyysiset kohtaamiset kampuksilla ovat silti tärkeitä.

"Uuden kandiopiskelijan on perusteltua asua opiskelupaikkakunnalla"

Vaikka yliopistoihin ei ole näillä näkymin tulossa etätutkintoja, aiotaan opintojen joustavuuteen Laakson mukaan panostaa tulevaisuudessa. Varsinkin maisteriopinnoissa joustavuutta ja etäopiskelumahdollisuuksia aiotaan lisätä.

Sen sijaan kandidaatintutkinnot järjestetään pääosin lähiopetuksessa vastaisuudessakin. Näin Laakson mukaan varmistetaan, että opiskelija kiinnittyy yhteisöön ja tutkintoalaansa sekä oppii työelämässä tarvittavia yhteistyötaitoja.

–  Ensi syksynä aloittavan uuden kandiopiskelijan on perusteltua asua opiskelupaikkakunnalla ja olla osana korkeakouluyhteisöä.

Korkeakoulujen yhteishaut päättyivät maaliskuun lopulla. Hakijat saavat tietää haun lopputulokset kesä- ja heinäkuun aikana.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje