"Kyllähän se vähän hirvittää" – tähän mennessä jo miljoonia maksaneen Liberia-sotarikosjutun käsittely alkoi hovioikeudessa

Turun hovioikeus pui tapausta tiistaina. Lehtikuva / Anni Savolainen
Turun hovioikeus pui tapausta tiistaina. Lehtikuva / Anni Savolainen

Turun hovioikeudessa alkoi tiistaina länsiafrikkalaisen Liberian sisällissotaan liittyvien epäiltyjen sotarikosten käsittely.

Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta sierraleonelaismiestä syytetään muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003.

Aiemmin Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi kaikki Gibril Massaquoin, 53, syytteet, koska sen mukaan asiassa jäi varteenotettava epäily siitä, oliko hän mukana syytetyissä teoissa. Syyttäjät valittivat käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen.

Käräjäoikeudessa oikeudenkäynti kesti lähes vuoden, ja sen aikana oikeus teki kaksi matkaa Länsi-Afrikkaan kuulemaan todistajia ja vierailemaan epäiltyjen rikosten tapahtumapaikoilla. Kaiken kaikkiaan rikostutkinnan ja käräjäkäsittelyn on kerrottu tulleen maksamaan noin 2,5 miljoonaa euroa.

Myös hovioikeus on suunnitellut matkat Liberiaan ja Sierra Leoneen, missä oikeuden kokoonpanon on määrä kuulla uudestaan samoja todistajia. Valtionsyyttäjä Tom Laitinen naurahtaa, kun häneltä kysytään, hirvittääkö häntä kustannusmielessä ajaa uudestaan samoja syytteitä.

–  Totta kai se hirvittää, mutta se on sellainen paholainen olkapäällä, joka pitää vain pudistaa pois. Meillä on tässä prosessissa toisenlainen tehtävä, ja meidän on vain fokusoitava siihen ja tässä vaiheessa unohdettava kustannuskysymykset, vaikkei niitä koskaan voi kokonaan unohtaa, Laitinen sanoi.

Väitettyjen sotarikosten tutkiminen ja syytteeseen saattaminen sinänsä on Suomen juridinen velvollisuus. Kansainvälisten sopimusten mukaan kaikkien maiden pitää etsiä sotarikoksista epäiltyjä ja joko luovuttaa heidät toiseen maahan tai pistää oikeudenkäynti pystyyn itse. Massaquoin tapauksessa Liberia ei vaatinut hänen luovuttamistaan.

–  Suomi kantaa vastuutaan käsittelemällä tätä asiaa, kun siihen on meidän käsityksemme mukaan perusteet. Suomella on kansainvälisessä yhteisössä vastuu pyrkiä hoitamaan nämä asiat mahdollisimman hyvin, kun ne kohdalle sattuvat, Laitinen sanoi.

Syyttäjät: Käräjäoikeus vaati todistajilta mahdottomia

Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoi oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front -kapinallisryhmässä (RUF), joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Taylor tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2012.

Syyttäjien mukaan Massaquoi syyllistyi rikoksiin Liberian puolella RUF:n riveissä vuosina 1999–2003. Puolustus taas sanoo, että Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

Jutussa syyttäjien näyttö perustuu lähes kokonaan todistajien kertomaan, ja siihen se käräjäoikeudessa myös kaatui. Käräjäoikeus katsoi, että henkilötodisteluun liittyi varsin huomattavia epävarmuustekijöitä. Todistajilla oli esimerkiksi vaikeuksia ajoittaa tarkasti parinkymmenen vuoden takaisia tapahtumia, minkä lisäksi monet heistä muuttivat kertomustaan prosessin aikana.

Syyttäjät sanovat, että käräjäoikeus epäonnistui näytön arvioinnissa ja vaati todistajilta mahdottomia. Syyttäjien mukaan oikeus vaati syyttäjien todistajilta virheettömiä todistajankertomuksia, tai muuten se katsoi koko kertomuksen epäluotettavaksi.

–  Mahdolliset ristiriidat ja muutokset eivät osoita lausunnon kokonaisvaltaista epäuskottavuutta varsinkaan, kun otetaan huomioon käsiteltävänä olevan asian erityispiirteet. Vain sellaisilla ristiriidoilla ja muutoksilla, jotka liittyvät syytteen kannalta relevantteihin faktoihin, voi olla merkitystä, Laitinen sanoi.

Syyttäjät: Ei todisteita salajuonesta Massaquoita vastaan

Vuosien varrella Massaquoin välit RUF:n johtoon viilenivät ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan ryhmää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen jälkeen hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti tutkinnan hänestä vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta (GJRP).

Massaquoin puolustus on arvostellut kovin sanoin järjestöjen roolia asiassa ja katsonut, että se rapauttaa henkilötodistelun näyttöarvoa jutussa. Puolustus on epäillyt, että todistajia oli vähintään johdateltu Massaquoin tunnistamiseen.

Syyttäjän mukaan näyttöä minkäänlaisesta juonittelusta Massaquoita vastaan ei ole löytynyt.

Oikeudenkäynnin hovioikeudessa on määrä päättyä kesäkuussa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje