Lastensuojelun kriisin selvittäminen kuuluu poliitikoille, arvioi asiantuntija: "Ongelmia ei voi ratkaista yksittäisten työntekijöiden tasolla"

Lastensuojelun Keskusliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia selvittivät lastensuojelun ja lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilaisten näkemyksiä alan nykytilasta. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Sari Gustafsson
Lastensuojelun Keskusliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia selvittivät lastensuojelun ja lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilaisten näkemyksiä alan nykytilasta. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Sari Gustafsson

Lähes jokainen lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilainen kokee työssään liikaa kuormitusta. Paineita on liikaa ja työntekijöitä liian vähän. Lain mukaiset asiakasmäärät eivät lähellekään aina toteudu, eivätkä lapset pääse riittävästi vaikuttamaan omiin asioihinsa.

Lastensuojelun Keskusliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia selvittivät lastensuojelun ja lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilaisten näkemyksiä alan nykytilasta. Keskiviikkona julkaistut tulokset toistavat jo tiedossa olleita ongelmia.

Selvityksessä todetaan, että lastensuojelun ”kriisi” on lastensuojelua suurempi, ja siihen vaikuttaa voimakkaasti perheiden ehkäisevän ja varhaisen tuen saatavuus. Erityisasiantuntija Laura Holmi Lastensuojelun Keskusliitosta toteaa, että katse täytyy kääntää poliitikkojen suuntaan.

–  Ongelmia ei voi ratkaista yksittäisten työntekijöiden tasolla, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä siitä, että lastensuojelun palveluihin ohjataan resursseja, Holmi sanoo.

Hän muistuttaa, että lapsuus itsessään on arvokasta. Lisäksi kyse on koko Suomen tulevaisuudesta.

–  Lapset ovat meidän tulevaisuuden yhteiskuntamme kansalaisia. Meidän kannattaa satsata tämän päivän lapsiin, jotta meillä olisi tulevaisuudessa terve yhteiskunta.

Erityistä tukea tarvitsevien tarpeita ei tunnisteta

Selvityksen tulokset kertovat, että 97 prosenttia alan työntekijöistä kokee liikaa kuormitusta. Melkein kolme neljäsosaa vastaajista kaipaa lisää aikaa lasten tapaamisiin. Vain noin puolet vastaajista kokee, että kriisitilanteessa ehtii tavata lasta ja nuorta riittävästi ja vain noin neljäsosan mielestä lasten ja nuoren osallisuus toteutuu lastensuojelussa tällä hetkellä hyvin.

–  Lasten osallisuus tarkoittaa sitä, että lapsia tavataan, heitä kuullaan ja heidät huomioidaan ja osallistetaan heitä koskeviin asioihin, Laura Holmi sanoo.

Selvityksessä kävi ilmi, että erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tarpeet tunnistetaan liian heikosti. Vammaisilla lapsilla sekä neuroepätyypillisesti tai neuropsykiatrisesti oireilevilla lapsilla on kohonnut riski joutua tarvittavien palvelujen ulkopuolelle. Palveluja on tulosten mukaan vaikea saada ilman lastensuojelun asiakkuutta, vaikka palveluntarve johtuu vammasta, ei lastensuojelua vaativasta tilanteesta.

Myös maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten lasten kohdalla ammattilaisten on vaikea tunnistaa, millaisia palveluja lapset tarvitsevat.

Tuen tarve lisääntyy ja ongelmat ovat yhä vaikeampia

Selvitys toteutettiin anonyymillä verkkokyselyllä elo–syyskuussa. Siihen vastasi 322 kuntien ja kuntayhtymien lastensuojelun sekä lasten ja perheiden sosiaalihuollon ammattilaista.

Vuodenvaihde muutti palvelujen järjestämistä, sillä kuntien sijaan sosiaalipalvelut kuuluvat nyt hyvinvointialueille. Laura Holmi näkee muutoksessa mahdollisuuksia parempaan.

–  Hyvinvointialueille siirtyminen on mahdollisuus monialaiseen työhön, lisäksi siirtymä tarjoaa mahdollisuuden palveluiden yhdenmukaisempaan saatavuuteen, Holmi arvioi.

Lasten ja perheiden tuen tarve Suomessa on lisääntynyt, ja lastensuojelun asiakkaana olevilla lapsilla ja nuorilla on yhä monimutkaisempia haasteita.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2021 Suomessa reilut 173  000, ja niiden kohteena oli vajaat 94  000 lasta. Määrät kasvoivat 7 prosenttia edellisestä vuodesta.

Huostaan otettujen lasten määrä sen sijaan on ollut laskussa jo kolme perättäistä vuotta. Vuonna 2021 huostassa oli 11  210 lasta.

–  Suoraa tietoa huostaanottojen vähenemisen syistä ei ole. Ajanjaksolla on ollut koronaepidemian vuosia ja rajoituksia, jotka ovat vaikuttaneet palveluihin pääsyyn. Toisaalta muutos voi kertoa, että lapsia ja perheitä on myös onnistuttu auttamaan varhaisemmassa vaiheessa, Laura Holmi sanoo.

Myös toimintakulttuurin pitää muuttua

Vastausten perusteella sosiaalipalvelujen ja lastensuojelun liian pienet henkilöstöresurssit vaikuttavat suoraan asiakkaan saaman palvelun laatuun ja työn kuormittavuuteen.

Lastensuojelua on jo pitkään leimannut työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja rekrytointivaikeudet. Selvityksessä kysyttiin myös, mikä saisi työntekijän pysymään työssään. Asiaa auttaisivat kilpailukykyinen palkka, työn arvostus, työn joustavuus, hyvä johtaminen, dialoginen työkulttuuri ja oman tiimin tuki sekä kohtuulliset asiakasmäärät, vastaajat kertoivat.

–  Alaan liittyy paljon resurssikysymyksiä ja rakenteellisia kysymyksiä, ja myös toimintakulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Kaikkien lapsia ja perheitä kohtaavien ammattilaisten tulisi tunnistaa tehtävänsä osana laajempaa lasten suojelemisen tehtävää, Laura Holmi sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje