Mennyt talvi oli saimaannorpille suotuisa: viime talvena Saimaalle syntyi reilut 90 kuuttia

Ilmastonmuutoksen ohella saimaannorppaa uhkaa ihmistoiminta. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Ilmastonmuutoksen ohella saimaannorppaa uhkaa ihmistoiminta. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Jaa artikkeli

Huhtikuussa tehtyjen pesälaskentojen mukaan viime talvena havaittiin syntyneen 85 saimaannorpan kuuttia, Metsähallituksesta kerrotaan. Kokonaissyntyvyydeksi arvioitiin 92 kuuttia.

Pesälaskennalla arvioidaan vuosittain syntyneiden kuuttien ja kannassa olevien emojen määrä. Metsähallitus hoitaa pesälaskennat yhdessä Itä-Suomen yliopiston, ympäristöjärjestö WWF:n sekä paikallisten vapaaehtoisten kanssa.

Syntyneiden kuuttien määrässä ei Metsähallituksen erikoissuunnittelija Miina Auttilan mukaan ole tapahtunut suurta muutosta. Syntyneiden kuuttien määrä on jo muutamana vuonna ollut noin 80–90 kuutin tietämillä.

Tänä vuonna pesimäolosuhteet olivat Auttilan mukaan norpan kannalta erinomaiset.

–  Lumipeite tuli aikaisin, ja lunta tuli useaan otteeseen. Välissä oli lauhoja jaksoja, jotka ovat todella tärkeitä hyvän pesäkinoksen muodostumiselle. Siten pesiin tulee kerroksellisuutta, ja ne kestävät paremmin.

Hyvistä pesimäolosuhteista kertoo myös kuuttien pieni pesimäkuolleisuus. Pesälaskennoissa ja pesäpaikkasukelluksissa on tähän mennessä löytynyt vain kolme pesään kuollutta kuuttia, Auttila kertoo.

Hyvä talvi voi Auttilan mukaan enteillä myös siitä, että ensi vuonna kuutteja syntyy tätä vuotta enemmän. Lisääntymismenestykseen vaikuttaa myös lisääntymisikäisten norppien kevätkunto.

–  Osa nähdyistä norppaemoista on ollut oikein pulskia ja hyvinvoivan näköisiä.

Kanta kasvaa hitaasti

Saimaannorpan kanta on kasvanut keskimäärin 3,5 prosenttia vuosina 2017–2021. Alimmillaan kanta oli 1980-luvun lopulla, kun saimaannorppia oli vain 200. Viime vuonna saimaannorppia arvioitiin olevan 420–430 yksilöä.

–  Kanta näyttää olevan hitaasti kasvamassa. Varsinainen kanta-arvio tehdään vasta syksyllä, kun saadaan tietoon tämän vuoden kuolleisuus, Auttila kertoo.

Vaikka kannan kehitys on ollut myönteistä, kanta on yhä pieni ja saimaannorppa yhä erittäin uhanalainen laji.

–  Saimaannorpat tulevat vasta 4–6-vuotiaina sukukypsiksi, joten lisääntyvien yksilöiden määrä ei nykykannassa ole kovin suuri.

Auttila sanoo, että norppakannan nykyinen koko on liian pieni pitämään yllä kannan geneettistä monimuotoisuutta.

–  Geneettisen monimuotoisuuden vähäisyys vaikeuttaa lajin sopeutumista muuttuvaan ympäristöön ja mahdollisiin uusiin taudinaiheuttajiin.

Uhkana ihminen ja muuttuva ilmasto

Ilmastonmuutoksen ohella saimaannorppaa uhkaa ihmistoiminta. Saimaannorppia kuolee erityisesti vapaa-ajankalastajien verkkoihin.

Verkkokuolemia on pyritty vähentämään verkkokalastuskiellolla, joka on voimassa huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Kielto on Auttilan mukaan ollut tehokas, eikä viime vuosina norppia ole kuollut kiellon voimassaolon aikana verkkoihin.

–  Mutta kun kielto kesäkuun lopussa päättyy, tyypillisesti heti heinäkuussa tulee verkkokuolemia.

Kielto on alkujaan säädetty huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun siksi, että sinä aikana norppien verkkokuolleisuus oli suurinta, Auttila kertoo. Nyt osa kuolleisuudesta on siirtynyt heinä- ja elokuulle.

–  Tietysti tässä tapauksessa verkkokuolemien määrää vähentäisi se, että kieltoa jatkettaisiin vielä kesäkuun jälkeenkin.

Saimaannorpan levinneisyysalue kattaa lähes koko Saimaan, mutta esiintymät painottuvat kuitenkin Saimaan keskiosiin.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje