Ministeri Sarkkinen vetoaa palkka-avoimuuden puolesta – metsäalan työehtosopimuksia ei välttämättä julkaista entiseen tapaan

Metsäteollisuuden yritykset siirtyvät laajaan paikalliseen sopimiseen viimesyksyisen ilmoituksensa mukaisesti. Jokainen yritys neuvottelee erikseen työehtosopimuksen ammattiliittojen kanssa.

. Uudella käytännöllä voi olla yllättäviä seurauksia. Yksi on se, ettei uusien työehtosopimusten sisällöstä välttämättä tule suoraan tietoa julkiseen keskusteluun.

. Sopimuksesta tiedottaa kyseinen yritys, jos tiedottaa. Välttämättä yritys ei edes kerro, että sopimus on syntynyt, sisällöstä puhumattakaan.

. Ammattiliitot voivat myös tuoda kunkin yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen sisällön julkisuuteen halutessaan. Katveita voi kuitenkin jäädä, koska sopimuksia on kymmeniä ja osa pienten yritysten kanssa.

. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) pitää tärkeänä yhteiskunnallisen palkka-avoimuuden toteutumista jatkossa.

. – Tämä on iso kysymys. Palkka-avoimuuden lisääminen on hallitusohjelmassa kirjattu tavoite, hän sanoo Lännen Median haastattelussa.

. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa työsuojeluvalvonnasta ja työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamisesta erillisen vahvistamislautakunnan kautta. STM:n alainen työsuojeluviranomainen myös valvoo yleissitovien työehtosopimusten noudattamista, vaikka yleisesti työhön liittyvät asiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM).

. Yleissitovat sopimukset määräävät työehtojen vähimmäistason koko kyseiselle alalle.

. Sarkkinen muistuttaa, ettei mikään metsäalan uusista yrityskohtaisista sopimuksista täytä valtakunnallisuuden ja sitä kautta yleissitovuuden vaatimusta, eivätkä ne siten mene yleissitovuuden vahvistamislautakunnan käsittelyyn. Siitä huolimatta jokainen uusi sopimus pitää toimittaa STM:ään, jossa ne rekisteröidään työehtosopimusrekisteriin.

. Tätä kautta sopimukset ovat julkisuuslain mukaan saatavissa julkisuuteen.

. – Asiakirja on julkinen, ellei yrityssalaisuuksien perusteella ole erityistä syytä sen salaamiselle. Vaikea nähdä, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen sisältö olisi salattava tieto, Sarkkinen sanoo.

. Hän kuitenkin muistuttaa, että neuvottelutuloksen jälkeen voi kestää, ennen kuin uusi työehtosopimus lähetetään STM:ään ja sen käsittely on käynyt läpi virkamiesprosessin. Siksi koko sopimuksen sisällön saamisessa julkisuuteen tulee viive.

. STM ei myöskään näillä näkymin tiedota yrityskohtaisten sopimusten valmistumisista. Se julkaisee vain yleissitovat työehtosopimukset oma-aloitteisesti. Yrityskohtaisen sopimuksen saa asiakirjapyynnöllä.

. Metsäteollisuuden uudet neuvottelukäytännöt voivat johtaa sovittujen palkkojen ja työehtojen hämärtymiseen. Työntekijöiden voi olla vaikea arvioida, millaiset ovat työolot muissa alan yrityksissä.

. Vientialoihin kuuluvan metsäteollisuuden rooli suunnannäyttäjänä vähenee, sillä tietoa palkankorotusten tasosta ei välttämättä tule ja ne voivat vaihdella yrityksittäin.

. Sarkkinen peräänkuuluttaa yritysten vastuuta tiedottamisessa.

. – Uskon avoimuuden kulttuuriin. Toivon, että yritykset ovat mahdollisimman avoimia.

. Kyse ei ole pelkästään metsäalasta. Esimerkiksi teknologiateollisuus jakautui kahteen osaan, josta toinen neuvottelee uuden työnantajayhdistyksen kautta valtakunnallisen työehtosopimuksen. Laaja sopimus saattaa Sarkkisen mukaan saada yleissitovuuden luonteen, jolloin se määrittäisi alan minimiehdot.

. – Jos kuitenkin yleissitovista ja valtakunnallisista työehtosopimuksista irrottaudutaan laajemmin, se aiheuttaa työehtojen erkanemista yritysten välillä.

. Ministeri muistuttaa, että paikallinen sopiminen lisää hallinnollista työtä, mihin pienet ja keskisuuret yritykset eivät välttämättä ole valmiita. Myös riski työmarkkinahäiriöistä, kuten lakoista, voi lisääntyä.

. – Jos yhä harvempi yritys on yleissitovuuden piirissä, paine tuoda vähimmäistyöehtoja lainsäädäntöön kasvaa, muistuttaa Sarkkinen.

. Tällaista pohdintaa uudesta työlainsäädännöstä hallituksessa ei kuitenkaan toistaiseksi ole käyty laajasti.

. Esimerkiksi Paperiliitolla on aiemman yhden sopimusosapuolen sijaan yli 40 neuvottelukumppania.

. Liitto on päässyt aloittamaan neuvottelut kaikkien muiden yritysten paitsi UPM:n kanssa.

. Syynä on se, että UPM vaatii ammattiliittoja neuvottelemaan liiketoimintakohtaiset sopimukset, kun taas Paperiliitto vaatii yhtä yrityskohtaista sopimusta.

. UPM haluaisi siis edelleen lisätä tehtävien sopimusten määrää.

. UPM on kuitenkin aloittanut neuvottelut toisen neuvotteluosapuolen Teollisuusliiton kanssa jo toukokuussa.

. Paperiliitolla ja UPM:llä on myös kiistaa palkkatasosta. Lännen Median tietojen mukaan työntekijöille on esitetty tehtailla palkkatasoa, jonka on tulkittu olevan huomattavasti nykyistä alempi. UPM kiistää palkkojen alennuksen.

. "Emme ole avanneet neuvottelutavoitteitamme palkkatasosta emmekä muistakaan kysymyksistä, koska ne keskustelut käydään vasta neuvottelupöydässä. Yleisellä tasolla olemme todenneet, että vuosiansiotaso säilyy, kunhan sovitaan työn sujuvuudesta, tuottavuudesta ja siitä, että maksetaan tehdystä työstä", vastaa UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sähköpostilla.

. Muuten hän ei asiaa kommentoi.

. Nykyiset työehtosopimukset umpeutuvat vuodenvaihteessa. Jos sopimuksettomaan tilaan päädyttäisiin, moni asia olisi auki palkkatasosta lähtien. UPM lähtisi liikkeelle henkilökohtaisista työsopimuksista, työlainsäädännöstä ja yhtiön omasta etupaketista.

. Joonas Kuikka

Thu, 8/18

Kirjaudu sisään

Thu, 8/18

Ministeri Sarkkinen vetoaa palkka-avoimuuden puolesta – metsäalan työehtosopimuksia ei välttämättä julkaista entiseen tapaan

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin