Monet todistusvalintaan liittyvät huolet ovat tuoreen tutkimuksen mukaan olleet aiheettomia – kehitettävää ja tutkittavaa on kuitenkin edelleen paljon

 Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulujen opiskelijoista vähintään puolet on valittu ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen lopputodistuksen perusteella. LEHTIKUVA / Anni Reenpää
Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulujen opiskelijoista vähintään puolet on valittu ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen lopputodistuksen perusteella. LEHTIKUVA / Anni Reenpää
Jaa artikkeli

Korkeakoulujen todistusvalinnan kasvattaminen on vähentänyt ammattitutkinnon suorittaneiden osuutta korkeakouluissa aloittavista opiskelijoista ja lisännyt vastavalmistuneiden ylioppilaiden määrää, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

–  Uudistus on onnistunut ainakin siinä tavoitteessa, että vastikään toiselta asteelta valmistuneiden hakijoiden osuus valituista on kasvanut. Uudistus siis johti siihen, että ihan näillä nuoremmilla hakijoilla välivuosien määrä on jonkin verran pienentynyt, koska he siirtyvät enemmän toiselta asteelta kolmannelle asteelle, sanoo VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten todistusvalintaa kasvattanut opiskelijavalintauudistus pääsi tavoitteisiinsa. VATT:in Pekkarisen johtamassa tutkimuksessa olivat mukana myös tutkijat Tuomo Virkola VATT:sta ja Hannu Karhunen sekä Tuomo Suhonen Laboresta.

Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulujen opiskelijoista vähintään puolet on valittu ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen lopputodistuksen perusteella. Muutos alkoi ammattikorkeakouluista vuonna 2018 ja tuli voimaan kokonaisuudessaan yliopistoissa vuonna 2020. Uudistuksen tavoitteena oli nopeuttaa siirtymistä toiselta asteelta kolmannen asteen opintoihin ja vähentää yksittäisiin hakuihin liittyviä kustannuksia.

Lisäksi todistusvalinnalla on helpotettu sitä, että hakijat voivat hakea useampaan paikkaan samaan aikaan. Viime vuosina korkeakoulut ovat myös järjestäneet yhteisiä valintakokeita siten, että samalla kokeella voi hakea moneen eri kohteeseen. Tämä on todistusvalinnan kasvattamisen ohella tehostanut hakuprosessia.

Monet todistuksella paikan saaneet eivät ota paikkaa vastaan

Monet korkeakoulujen todistusvalinnan kasvattamiseen liittyvät huolet ovat osoittautuneet tutkimuksen mukaan aiheettomiksi. Todistusvalinnan kasvattamisen uskottiin suosivan naishakijoita ja kasvattavan korkeakoulutuksen periytymistä, mutta muutoksella ei ole juuri ollut niihin vaikutusta.

Uudistuksen keskeisintä tavoitetta eli korkeakouluihin siirtymisen nopeutumista tarkasteltiin tutkimalla sitä, kuinka uudistus vaikutti 19-vuotiaiden hakijoiden asemaan. Korkeakouluun hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden joukossa 19-vuotiaiden osuus on kasvanut selvästi.

–  Kun keskimäärin 19 prosenttia hyväksytyistä oli 19-vuotiaita ennen uudistusta, uudistus on nostanut tätä osuutta 6,5 prosenttiyksiköllä, tutkimusraportissa sanotaan.

Muutokset ovat kuitenkin pienempiä, kun tarkastellaan paikan vastaanottaneita, mikä viittaa siihen, että todistusvalinnan kautta paikan saaneet nuoret hakijat ovat useammin jättäneet paikan vastaanottamatta.

–  Paikan vastaanottaneiden keski-iän muutos on pienempi eikä tilastollisesti merkitsevä, vaikka edelleenkin 19-vuotiaiden osuus on kasvanut 5 prosenttiyksikköä, tutkimuksessa todetaan.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osalta järjestelmässä kehitettävää

Todistusvalinnan kasvu on kasvattanut ylioppilaiden osuutta hakijoista ja vähentänyt sekä ylioppilas- että ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuutta

Todistusvalintauudistuksen jälkeen ylioppilaiden osuus hyväksytyistä on kasvanut 7,3 prosenttiyksikköä kun keskimäärin 60 prosenttia hyväksytyistä on ylioppilaita. Sen sijaan ammatillisen tutkinnon tai sekä yo- ja ammatillisen tutkinnon tehneiden osuus hyväksytyistä on pienentynyt.

–  Suhteellisesti muutos on merkittävin molemmat tutkinnot tehneillä, joiden osuus valituista on pienentynyt 3,8 prosenttiyksikköä, kun se keskimäärin on ollut 10 prosenttiyksikköä kaikista korkeakouluihin valituista, tutkimuksessa sanotaan.

Pekkarisen mukaan järjestelmä nykyisellään korostaa ylioppilastutkinnon roolia, ja hän näkeekin yhden kehittämisen kohteen nimenomaan niiden osalta, jotka ovat käyneet ammattikoulun.

Suurempi osa valituista hakee opiskelemaan uudelleen

Uudistuksen seurauksena aikaisempaa suurempi osuus valituista ja paikan vastaanottaneista hakee uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Pekkarisen mukaan tämä on ilmiö, jota on seurattava tarkasti. Tarkkaa syytä ei vielä tiedetä, mutta Pekkarisen mukaan se voi johtua siitä, että uudelleen valinta on helpompaa kuin ennen uudistusta, vaikka kaikkiin kohteisiin ei voikaan hakea todistuksella kuin ensikertalaiset.

Toinen syy saattaa olla se, että todistusvalinnassa sisään päässeillä ei ole välttämättä niin hyvät tiedot opiskelemastaan alasta kuin niillä, jotka ovat tulleet pääsykokeella ja lukeneet alan pääsykoekirjoja.

Pekkarinen ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole valmis vetämään johtopäätöksiä ilmiön syistä tai seurauksista.

–  Viime kädessähän pitää katsoa vaikutusta siihen, kuinka pitkä aika menee korkeakoulusta valmistumiseen. Se kuitenkin mittaa järjestelmän tehokkuutta. Meidän tutkimuksemme on kuitenkin tehty sen verran nopeasti uudistuksen jälkeen, että vielä tätä ei ole ollut mahdollisuutta tutkia.

Jos kyseinen ilmiö osoittautuu ongelmaksi, mekanismia on Pekkarisen mukaan muutettava.

"En keksi mitään järkevää syytä, että voi hakea vain kuuteen paikkaan"

Nykyisin korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea kuuteen eri paikkaan. Pekkarisen mukaan tästä löytyy selvä kehittämiskohde.

–  Hakukohteiden määrää on rajattu, mutta en keksi sille mitään kauhean järkevää syytä. Monella hakijalla saattaisi olla useampiakin hakukohteita, jotka he haluaisivat listata, hän sanoo.

Pekkarisen mukaan rajoituksen poistaminen olisi helposti toteuttavissa oleva muutos ja se lisäisi järjestelmän tehokkuutta.

–  Jos haetaan useampaan hakukohteeseen, tulee todennäköisemmin myös valituksia johonkin. Lisäksi taktikointi vähenisi, Pekkarinen sanoo.

Todistusvalinta on kerännyt ehkä eniten kritiikkiä siitä, millä tavoin yo-kokeista saa pisteitä. Tällä hetkellä painoarvoa annetaan paljon niille aineille, joissa on paljon kursseja kuten äidinkielelle sekä pitkälle ja lyhyelle matematiikalle. Tämä on johtanut siihen, että näissä aineissa menestyminen tuo huomattavasti paremmat pisteet kuin esimerkiksi yhteiskuntaopissa tai filosofiassa menestyneille, vaikka hakija hakisi opiskelemaan filosofiaa tai yhteiskuntatieteitä.

Myöskään lyhyiden kielten opiskelu ei tuota todistusvalinnassa yleensä kovin paljon pisteitä.

–  Pisteytystä on varmaan jatkossa kehitettävä ja otettava enemmän eri alojen näkökohtia huomioon, Pekkarinen sanoo.

Pekkarisen mukaan tutkimuksen tekohetkellä ei ollut kuitenkaan vielä käytössä aineistoja, joilla olisi voitu tutkita uudistuksen vaikutuksia toisella asteella tehtyihin ainevalintoihin. Asia jää siis jatkotutkimuksen varaan. Todistusvalintaa on kritisoitu myös siitä, että se lisää opiskelupaineita toisella asteella. Myös tätä olisi tutkimuksen tekijöiden mielestä tärkeää tulevaisuudessa tutkia.

Tällä hetkellä myös yliopistot itse kehittävät pisteytysmallia.

Keskustelu on pyörinyt paljon myös pitkän matematiikan ympärillä.

–  Näistä tuloksista kävi ilmi, että myös lyhyen matematiikan ja äidinkielen hyvillä arvosanoilla voi nostaa valituksi tulemista aika paljon. Ei se ole niin yksioikoista, että pitkä matematiikka vain korostuisi pisteytyksessä, Pekkarinen sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje