Moni lemmikinomistaja soittaa helteellä huolissaan eläinlääkärille

Kuumuuden vaikutukset ovat erityisen voimakkaita iäkkäille tai sairaille eläimille. Lehtikuva / Emmi Korhonen
Kuumuuden vaikutukset ovat erityisen voimakkaita iäkkäille tai sairaille eläimille. Lehtikuva / Emmi Korhonen
Jaa artikkeli

Kesähelteet koettelevat lemmikkejä ulkosalla, mutta yhtä lailla myös monessa kodissa nousee lämpötila tukalan kuumaksi. Eläinlääkärit saavatkin kesäisin säännöllisesti huolestuneita yhteydenottoja lemmikkien – etenkin koirien – omistajilta, kertoo Eläinsairaala Mevetin eläinlääkäri Maria Valta.

–  Suomalaisten tietoisuus kuumuuden vaikutuksista lemmikkeihin on selkeästi lisääntynyt, ja eläinlääkäriin otetaan entistä useammin yhteyttä jo ennen kuin tilanne muuttuu vakavaksi, jolloin usein selvitään pelkällä ohjeistuksella.

Vallan mukaan kesäisin sattuu silti jonkin verran tavanomaista enemmän lemmikkien kuolemantapauksia. Varsinaiseen lämpöhalvaukseen kuoleminen on Suomessa äärimmäisen harvinaista, ja taustalla onkin usein vahinko: vapaana liikkuva koira on syöksynyt pahimmalla helteellä esimerkiksi rusakon perään, eikä ole enää toipunut rasitusta seuranneista lämpöhalvausoireista.

Selvästi yleisempää on Vallan mukaan se, että lämpö on yhtenä osatekijänä riskiryhmään kuuluvan eläimen kuoleman taustalla. Kuumuuden vaikutukset ovat erityisen voimakkaita esimerkiksi sydänvikaisille, hyvin iäkkäille tai muuten sairaille eläimille. Riskiryhmässä ovat myös lyhytkuonoiset koirat, joilla on muita heikompi hapenottokyky.

Riskit kasvavat 25 asteen jälkeen

Valta kertoo, että yli 25 asteen lämpö aiheuttaa lämpöstressiä lähes kaikille koirille ja kissoille riippumatta siitä, miten pitkä turkki niillä on.

–  Tällöin on kiinnitettävä huomiota siihen, että lemmikkiä ei stressata yhtään enempää. Ei siis hirveästi leikitetä tai tehdä mitään uusia juttuja, vaan annetaan sen ottaa vähän rennommin.

Pitkät ja vauhdikkaat koirien ulkoilulenkit tulisi kesähelteillä tehdä viileämpään aikaan aamulla tai illalla. Päiväsaikaan voi tarvittaessa tehdä rauhallisempia kävelylenkkejä varjossa tai ulkoilla veden äärellä, jotta koira pääsee välillä veteen viilentymään.

Juomavettä on oltava saatavilla koko ajan. Tarhassa tai lasitetulla parvekkeella ulkoilevia lemmikkejä koskevat samat ohjeet: ei kuumimpaan aikaan, ja tarjolla on oltava varjopaikka ja vettä.

Sisätiloissa kannattaa Vallan mukaan suosia verhoja, ilmastointilaitteita, tuulettimia tai esimerkiksi viilennysmattoja, joita saa ostettua eläinkaupoista. Hyvin paksuturkkinen koira olisi hyvä trimmata kesäksi.

Viilennysmetodit käyttöön

Jos koira läähättää pakonomaisesti, se tarvitsee viilennystä. Jos koira muuttuu selvästi väsyneeksi ja voimattomaksi, on viilennyksellä jo kiire. Eläimen voi viedä esimerkiksi viileään suihkuun.

Koiran tilannetta saa seurattua myös sen lämpöä mittaamalla: jos lämpö on yli 40 astetta, koiraa pitää viilentää heti, ja jos yli 41 astetta, koira on hengenvaarassa ja se pitää viedä välittömästi eläinlääkäriin.

–  Päivystykseen tulee lähteä myös, jos omat viilennysmetodit eivät tehoa ja apaattinen eläin ei osoita toipumisen merkkejä nopeasti, Valta sanoo.

Kissat yleensä viihtyvät lämmössä, eivätkä ne Vallan mukaan välttämättä huomaa itsekään vetäytyä varjoon ajoissa. Omistajien olisikin hyvä houkutella niitä välillä myös viileään.

Jos kissa alkaa läähättää, sillä on jo hyvin tukala olo. Kissaa voi yrittää viilentää esimerkiksi pakastinkylmällä pyyhkeellä, ja myös kissat voivat innostua viilennysmatosta.

–  Kissat ovat niin yksilöitä, että erilaisia viilennysmetodeja kannattaa kokeilla jo hieman etukäteen, ettei tule tehtyä jotakin, mikä lisää kissan stressiä entisestään, Valta huomauttaa.

Koiria jätetään edelleen autoihin

Vaikka lemmikin autoon jättämisen riskeistä on varoitettu pitkään, pieni osa ihmisistä jättää edelleen koiran autoon esimerkiksi kauppareissun ajaksi. Taustalla lienee ymmärtämättömyys siitä, kuinka nopeasti auto kuumenee eläimelle kestämättömäksi, kertoo SEY Suomen eläinsuojelun toiminnanjohtaja Kati White.

–  Se, kuinka nopeasti auto muuttuu koiralle vaaralliseksi, riippuu olosuhteista ja jossain määrin myös eläinyksilöstä. Autossakin suurimmassa vaarassa ovat lyttynaamaiset koirat, joiden lämmönsäätely on heikentynyttä, sekä sairaat ja iäkkäät koirat. Turvallista autossa pärjäämisen aikaa on mahdotonta sanoa, White sanoo.

Auto voi muuttua tukalan kuumaksi jopa kymmenessä minuutissa, jos vaikkapa varjopaikkaan alkaakin yhtäkkiä porottaa aurinko.

Maria Vallan mukaan autoihin liittyy koirien näkökulmasta yksi erityisen haitallinen ominaisuus: ilmankosteus nousee niissä nopeasti hyvin korkeaksi, mikä voi olla koiralle jopa haitallisempaa kuin kuumuus itsessään. Mitä korkeammaksi ilmankosteus nousee, sitä huonommin koira pystyy viilentämään itseään läähättämällä.

–  Kun ilmankosteus nousee todella korkeaksi, koiran lämmönsäätelyjärjestelmä lakkaa toimimasta lähes kokonaan, mikä johtaa noidankehään: koira läähättää, mutta siitä ei ole sille mitään hyötyä, ja kun se silti jatkaa lihastyötä, sille tulee vain entistä kuumempi. Tällaista noidankehää ei yhtä lailla pääse syntymään suuremmissa tiloissa, Valta kuvailee.

Vallan mukaan suomalaiset pitävät kesäisin hyvin silmällä myös muiden ihmisten autoja ja huolestuvat herkästi nähdessään autossa eläimen. Valta muistuttaa, että osan autoista saa pidettyä viileänä, vaikka auto ei olisi käynnissä. Autoon jätetty eläin ei siis välttämättä aina ole vaarassa.

–  On tullut vastaan tilanteita, joissa auton ympärillä on hirveästi huolestuneita kansalaisia, vaikka autossa on viileämpää kuin ulkona. Yleisesti ottaen on kuitenkin hyvä, että ihmiset ovat asian suhteen hereillä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje