Turkin ja Unkarin parlamenttien ratifioitua Suomen Nato-jäsenyyden pitää näiden maiden ratifiointiasiakirjat tallettaa Yhdysvaltain ulkoministeriöön Washingtonissa. Tämän jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen liittymään jäseneksi.
Suomen Nato-jäsenyyden maanantaina ratifioineen Unkarin on määrä tallettaa asiakirja Washingtoniin jo tänään perjantaina. Turkin ratifiointipäätös etenee puolestaan vielä maan presidentin Recep Tayyip Erdoganin hyväksyttäväksi, minkä jälkeen myös Turkin asiakirja on määrä tallettaa Washingtoniin.
Yhdysvaltain hallitus toimii Naton perustaneen Pohjois-Atlantin sopimuksen tallettajana.
Kun Unkarin ja Turkin asiakirjat on talletettu, on seuraavana vuorossa Suomen ulkoministerin allekirjoittaman liittymiskirjan tallettaminen ulkoministeriöön Washingtonissa. Tämä on se hetki, jolloin Suomesta tulee Naton jäsen.
Ulkoministeriöstä ei osattu kertoa STT:lle sitä, miten tai kuka asiakirjan toimittaa Yhdysvaltain ulkoministeriöön. Ainakin teoriassa lienee mahdollista, että allekirjoitettu liittymisasiakirja toimitetaan jo etukäteen valmiiksi Yhdysvaltoihin odottamaan h-hetkeä.
Edessä lipunnostoseremonioita
Suomen jäsenyyden toteutumisen näkyviä merkkejä ovat ainakin lipunnostoseremoniat Naton toimipaikoissa.
Edellisen uuden jäsenen eli Pohjois-Makedonian liittyessä Natoon maaliskuussa 2020 nousi maan lippu salkoon Naton päämajassa Brysselissä pääsihteeri Stoltenbergin läsnä ollessa. Samaan aikaa nostettiin liput myös sotilasesikunnassa Belgian Monsissa sekä transformaatioesikunnassa Yhdysvaltain Norfolkissa. Nämä lipunnostot tosin järjestettiin vasta kolme päivää sen jälkeen kun Pohjois-Makedonia oli tallettanut liittymisasiakirjansa Washingtoniin ja tullut jäseneksi.
Suomen ja Ruotsin odotettiin pitkään liittyvän Natoon yhtä aikaa, minkä vuoksi maiden mahdollisista ratifioinneista toistensa jäsenyyksille ei syntynyt minkäänlaista keskustelua. Asia ei tule kuitenkaan eteen myöskään nyt, kun Suomi on liittymässä Natoon ennen Ruotsia. Suomen eduskunnassa hyväksytty hallituksen esitys Nato-jäsenyydestä nimittäin pitää sisällään ajatuksen myös Ruotsin liittymisestä puolustusliittoon.
Viime kesänä Naton tarkkailijajäseniksi päässeillä Suomella ja Ruotsilla on ollut pääsy osallistumaan Naton kokouksiin ja puheoikeus niissä, mutta ei äänioikeutta. Ainoa poikkeus on ollut Naton ydinasepolitiikkaa suunnitteleva Nuclear Planning Group (NPG).
Natolla on nyt 30 jäsenmaata, ja pian mukana on Suomi
– Albania
– Belgia
– Britannia
– Bulgaria
– Espanja
– Hollanti
– Islanti
– Italia
– Kanada
– Kreikka
– Kroatia
– Latvia
– Liettua
– Luxemburg
– Montenegro
– Norja
– Pohjois-Makedonia
– Portugali
– Puola
– Ranska
– Romania
– Saksa
– Slovakia
– Slovenia
– Tanska
– Tshekki
– Turkki
– Unkari
– Viro
– Yhdysvallat
– Kaikki kolmenkymmenen nykyisen jäsenmaan parlamentit ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden.
– Turkin päätös odottaa vielä presidentin hyväksyntää.
– Ruotsi odottaa vielä ratifiointia Unkarilta ja Turkilta.
---
Lähteinä ulkoministeriö ja Nato.