Naton päämajassa tiedetään: Ukrainan raudalla ja ammuksilla on kiire – Ukrainalaisia toimittajia kiinnostivat Suomen kohtalot sodassa

– Jos tulet Kiovaan, suosittelen, että kuvittelet matkustavasi kuin 1900-luvun alkuun sijoittuvassa Agatha Christien romaanissa, Naton toimistossa Kiovassa työskentelevä Oksana Moussienko virnistää.

Brysseliläisessä hotellissa yöpyy joukko ukrainalaisia toimittajia, jotka suorien lentojen puuttuessa olivat matkustaneet ensin junalla Kiovasta Varsovaan ja sieltä lentokoneella Belgiaan seuraamaan Naton puolustusministerien kokousta. Matka Natoon kesti melkein vuorokauden.

Vilkas turvallisuuspolitiikan viikko jatkuu viikonloppuna Münchenin turvallisuuskonferenssilla.

Ukrainalalaistoimittajia kiinnostaa paitsi Nato myös Suomi, jonka historia kulkee jännittävästi limittäin Ukrainan kanssa.

TV-kanava 1+1:n toimittaja Yanina Slyesarchuk kysyy, miksi Suomessa käytiin sisällissota.

Molemmat maat irtautuivat Venäjästä samoihin aikoihin – Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917 ja Ukraina pari kuukautta myöhemmin. Suomessa käytiin sen jälkeen verinen sisällissota, mikä sai neuvostodiktaattori Josif Stalinin luulemaan, että maa olisi jakautunut vielä marraskuussa 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Kansa yhtenäistyi talvisodan ihmeeseen.

Toisen maailmansodan torvisoittokunta saattoi puuttua venäläisiltä helmikuussa 2022, mutta samalla tavalla Vladimir Putin aliarvioi Ukrainan sinnikkyyden, jolla se puolustaa itseään miehitykseltä. Ukraina on käynyt kohta vuoden omaa pitkittynyttä talvi- ja jatkosotaansa.

Ukrainalaisen 1+1 -tv-kanavan toimittajaa Yanina Slyesarchukia huolestuttaa se, minkälaisen roolin Ukraina ja sen historia on saanut venäläisessä psyykessä.

. Venäläisten pakkomielle Naton päämajassa, vajaan vartin kävelymatkan päässä ukrainalaisten hotellista, pääsihteeri Jens Stoltenberg pyrkii tekemään selväksi pääviestit jokaisessa julkisessa esiintymisessään. Naton on varmistettava, että Ukraina voittaa puolustussodassaan Venäjän, joka ei pyri rauhaan vaan kiihdyttää sotaansa.

Nato-maiden ja Naton kumppaneiden pitää nopeuttaa ammustuotantoaan merkittävästi, jotta Ukrainan tykeillä riittää ammuttavaa. Norjalainen pääsihteeri korostaa myös huoltovarmuuden merkitystä ja sitä, että merenalaiset kaapelit ja putkistot saataisiin turvattua. Tehtävä on mittava, sillä pelkästään Norjalla on kaasuputkia peräti 9 000 kilometrin matkalta ympäri Pohjanmerta.

Naton päämajan käytävillä käy selväksi, missä Naton toimintakulttuuri eroaa selvimmin vaikkapa Euroopan unionin kulttuurista. Siinä missä vuolas poliittinen puhe täyttää Euroopan parlamentin jokaisen sopen, puolustusministerit pitävät kielen keskellä suuta kertoessaan tiedotusvälineille, mitä on suunnitteilla. Lipsahduksia sattuu vain harvoin.

. Suomalaiselta käyvät sanat vähiin, kun ukrainalainen kollega näyttää vajaan vuoden takaisia kuvia Irpinin rintamalta, jossa journalisti vaihtoi kynän AK-47-rynnäkkökivääriin. Kansainvälisessä prikaatissa taistelleen toimittajan asetoverit tulivat muun muassa Israelista, Britanniasta, Georgiasta ja Azerbaidzhanista. Ryhmä kärsi miestappioita, mutta sai aiheutettua niitä myös hyökkääjälle.

Miehiä kuoli senkin takia, että ryhmä ei ollut ehtinyt opiskella käyttämään Javelin-panssarintorjuntaohjuksia, joita kyllä oli sotilailla mukana. Näin yksi venäläinen panssarivaunu pääsi pakoon ja ohjasi sen jälkeen etäältä tulen ukrainalaisia kohti.

Ukrainassa toivottiin kenties vielä konkreettisempia kädenojennuksia kuin mitä Nato-mailta saatiin Brysselissä. Kaikkien huulilla ovat olleet panssarivaunut, mutta myös hävittäjät, joiden luovuttaminen näyttää olevan vielä pitkän matkan päässä.

. Suomettuminen kiinnostaa ukrainalaisia Sotilaallisesta liittoutumattomuudesta oman brändinsä vuosikymmeniksi tehneiden Suomen ja Ruotsin liittyminen sotilasliittoon olisi tavallisena maailmanaikana Naton polttavin kysymys, mutta nyt ei Euroopassa eletä tavallista aikaa.

Suomen ja Ruotsin Nato-haku etenee Naton kulisseissa taustalla. Sotilaallisesti Suomen ja Ruotsin Nato-yhteys tiivistyy silmissä, poliittinen puoli tulee vähän jäljessä.

Stoltenberg joutui vielä torstaina Turkin Ankarassa palaamaan yllättävään lausuntoonsa, jonka hän antoi tiistaina Brysselissä vastauksena Lännen Median kysymykseen. Norjalainen korosti myös Turkissa, kuinka tärkeintä ei ole se, että Suomi ja Ruotsi menisivät yhtä aikaa Natoon, vaan se, että molemmat päätyisivät sinne mahdollisimman nopeasti. Ratifiointi on lopulta Turkin asia, Stoltenberg toisti Ankarassa.

. Vaikka Suomesta tarkkaillen Nato-tie voi näyttää välillä tuskaiselta, hyväksynnät kyllä tulevat aikanaan. Kaikki Nato-maat hyväksyivät Suomen ja Ruotsin tarkkailijajäseniksi Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopussa 2022. Tarkkailijajäsenet pääsevät Naton päämajassa melkein kaikkialle, mutta ydinasekokoukset on niiltä suljettu.

Suomen ja Ruotsin Nato-edustustot sijaitsevat samassa rakennuksessa, päällekkäisissä kerroksissa päämajaa vastapäätä. Kulkeminen ei ole aivan vaivatonta, vaan turvatoimien takia Natossa kulkemisessa on vielä pieniä byrokraattisia hidasteita. Talo on suomalaisille ja ruotsalaisille tuttu, mutta kaikki sen huoneet eivät sitä vielä ole.

Suomi ja Ruotsi pääsevät erään Nato-viranomaisen mukaan "98-prosenttisesti" kaikkiin Nato-kokouksiin. Ukraina-kokouksissa maat ovat olleet läsnä siitä lähtien, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä 24. helmikuuta 2022.

Vilnan heinäkuun huippukokouksesta on tullut Suomen Nato-jäsenyydelle tärkeä etappi, josta tasavallan presidentti Sauli Niinistökin ehti viime viikonloppuna Helsingin Sanomissa kivahtamaan: "Ellei ennen Vilnaa, niin miksi sitten sen jälkeenkään?"

Mikäli kaikki sujuu, kuten suomalaiset toivovat Vilnan huippukokoukseen voi osallistua jo sotilaallisesti liittoutunut Suomi.

Suomen puolueettomuuspolitiikka näkyy kiinnostavan ukrainalaisia.

– Myös meille suositeltiin suomettumista, Oksana Moussienko sanoo yllättäen.

Vaikeasti avattava termi suomettuminen askarruttaa. Minulta kysytään, tapahtuiko suomettuminen pakon sanelemana.

Suomettumisen vuosikymmeniä on vaikea illan suussa tiivistää kovin sulavaan pakettiin. Selitän, että vaikka Suomi säilytti sodissa itsenäisyytensä kuuluimme kuitenkin Saksan rinnalla toisen maailmansodan hävinneisiin. Meidän piti jotenkin opetella tulla toimeen uhkaavan naapurin kanssa. Kyse oli tasapainoilusta. Samaan aikaan yhteydet länteen pidettiin kunnossa.

Kiovalaisen Yanina Slyesarchukin mukaan kaikkein pelottavinta on se, että venäläiset ovat kietoneet oman historiansa ja psyykensä Ukrainaan ja Kiovan Rusiin, tuhat vuotta sitten toimineeseen valtakuntaan. Pakkomielle Ukrainasta on pahasti venäläisten pään sisällä.

Ukraina on Venäjälle epäilemättä paljon tärkeämpi kuin Suomi oli vuonna 1945 Neuvostoliitolle.

. Rautaa Ukrainan rintamalle – ja pian Sota Ukrainassa vain raaistuu. Eräs venäläisen oppositiolehden Novaja Gazetan toimittaja sanoo minulle Venäjän armeijan ottaneen mallia palkka-armeija Wagnerista: se marssittaa venäläisvankiloista vapautettuja vankeja tykinruoaksi etulinjaan. Heidän elinajanodotteensa ei ole kaksinen, mutta vangit kuluttavat merkittävästi ukrainalaisten ammuksia.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin vierailu presidentti Volodymyr Zelenskyin vieraana Kiovassa antoi toivoa vielä nykyistä järeämmästä avusta. Kristersson ei sulje pois Jas Gripen -hävittäjien luovuttamista Ukrainaan. Ruotsalaishävittäjät saisivat taistelukokemusta, mistä voisi olla korvaamatonta hyötyä vaikkapa Suomen ja Ruotsin tulevan Nato-linnakkeen puolustamisessa.

Leopard-panssarivaunujen tilanne elää sekin vielä, vaikka näytti jo siltä, että Saksa sai kasattua tankkikoalition Ukrainan tueksi. Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) vakuuttaa Brysselissä, että hanke ei ole hajoamassa. Päivänpolttavan kysymyksen paino näkyy, kun Saksan puolustusministeri Boris Pistorius kerää ison joukon ympärilleen lehdistötilaisuuteen Naton päämajan yleisellä käytävällä.

Saksan puolustusministerillä Boris Pistoriuksella on tärkeä tehtävä rakentaa Leopard-panssarivaunukoalitiiota Ukrainan avuksi.

Tiedotusvälineet piirittävät Saksan puolustusministeri Boris Pistoriusta keskellä Naton-puolustusministereiden kokousta Brysselissä. Viikonloppuna turvallisuuspolitiikkaa puidaan konferenssissa Saksan Münchenissä.

On vielä hämärän peitossa, mikä on Suomen rooli panssarivaunuhankkeessa. Ruotsi ei sulje pois tankkien luovuttamista, mutta pääpaino lienee länsinaapurissakin koulutuksessa.

Keskustelu pyörii tuhovoimaisissa ja mediaseksikkäissä panssarivaunuissa ja hävittäjissä, joita voidaan joutua odottamaan pitkäänkin. Ongelma on siinä, että Ukraina tarvitsee tappavaa rautaa nyt.

Voi olla, että nopein lääke on tarjota tykinammuksia ja materiaalia ilmapuolustukseen. Niiden avulla Ukrainan yllättävän hyvin onnistunut ilmatorjunta voisi pystyä pitämään venäläiset loitolla. Jo nyt jopa lähes yhdeksän kymmenestä venäläisraketista pysähtyy Ukrainan ilmapuolustukseen.

Raudan pitää kuitenkin siirtyä nopeasti rintamalle. Jahkailuun ei ole nyt aikaa eikä varaa.

Hyvästelen myöhään illalla ukrainalaistoimittajat – lentomme lähtevät eri suuntiin aamuseitsemän jälkeen.

. – Toivomme, että kirjoitatte Suomessa Ukrainasta. Me olemme sotaan väsyneempiä kuin kukaan, mutta meidän on saatava tukea ja apua teiltä.

Toni Viljanmaa seurasi Naton puolustusministerien kokousta Brysselissä.

Kirjaudu sisään

Naton päämajassa tiedetään: Ukrainan raudalla ja ammuksilla on kiire – Ukrainalaisia toimittajia kiinnostivat Suomen kohtalot sodassa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje