Noin joka kymmenes Suomessa asuva kokee jäävänsä ilman riittäviä terveydenhuoltopalveluja

THL:n tutkimuksen mukaan joka kymmenes Suomessa asuva kokee jäävänsä kokonaan tai osittain ilman itselle riittäviä lääkäri- ja hoitajapalveluja. LEHTIKUVA / Hanna Matikainen
THL:n tutkimuksen mukaan joka kymmenes Suomessa asuva kokee jäävänsä kokonaan tai osittain ilman itselle riittäviä lääkäri- ja hoitajapalveluja. LEHTIKUVA / Hanna Matikainen

Noin joka kymmenes Suomessa asuva kokee jäävänsä kokonaan tai osittain ilman itselle riittäviä lääkäri- ja hoitajapalveluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan näin kokivat monia sairauksia sairastavat, ulkomaalaistaustaiset, työttömät, terveytensä huonoksi kokevat sekä naiset.

Tiedot käyvät ilmi THL:n tänään julkaisemasta tutkimuksesta.

Korkeimpaan tuloviidennekseen kuuluvat ja elämänlaatunsa hyväksi kokevat puolestaan kokivat muita vähäisempää tyydyttämätöntä palvelutarvetta.

Tyydyttämätöntä palvelutarvetta kokenut kulutti vuodessa 60 euroa enemmän perusterveydenhuoltoon ja 280 euroa enemmän koko terveydenhuoltoon kuin henkilö, joka ei kokenut tyydyttymätöntä palvelutarvetta. Tarkastelussa otettiin huomioon ikä, sukupuoli, sairastavuus ja sosioekonominen asema.

Rahoituksen kohdentamiseen tarvitaan lisää tietoa

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoituksen kohdentamisessa käytettävä tarvevakiointi ei THL:n mukaan huomioi tyydyttämätöntä palvelutarvetta.

Alueelliset erot koetussa tyydyttymättömässä terveyspalvelujen tarpeessa voivat johtaa epäoikeudenmukaiseen rahoituksen kohdentamiseen.

–  Jotta koettu tyydyttämätön terveyspalvelujen tarve huomioitaisiin paremmin rahoituksen kohdentamisessa, tulee jatkossa kerätä laajemmin ja rutiininomaisesti tietoja koetusta tyydyttämättömästä terveyspalvelujen tarpeesta ja itse arvioidusta elämänlaadusta. Koetun tyydyttämättömän terveyspalvelujen tarpeen vähentäminen ei välttämättä lisäisi perusterveydenhuollon tai koko terveydenhuollon kustannuksia, THL:n emeritusprofessori Unto Häkkinen sanoo THL:n verkkosivuilla julkaistussa uutisessa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin FinSote 2017–2018 -kyselyaineistoa yhdistettynä THL:n tarvevakiointitutkimuksessa vuonna 2017 kerättyyn aineistoon.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje