Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi salakuvia kärsivistä eläimistä Suomen turkistarhoilta – järjestö on tehnyt yhdestä tarhasta rikosilmoituksen

Oikeutta eläimille -järjestö on julkaissut suomalaisilla turkistarhoilla otettuja salakuvia. Kuvissa näkyy esimerkiksi eläimiä, joilla on ylikasvanut iho ja silmätulehduksia.  LEHTIKUVA / Oikeutta Eläimille
Oikeutta eläimille -järjestö on julkaissut suomalaisilla turkistarhoilla otettuja salakuvia. Kuvissa näkyy esimerkiksi eläimiä, joilla on ylikasvanut iho ja silmätulehduksia. LEHTIKUVA / Oikeutta Eläimille

Oikeutta elämille -järjestö on julkaissut Suomen turkistarhoilta salaa otettuja kuvia. Kuvat on otettu kuudelta Pohjanmaalla sijaitsevalta turkistarhalta.

Kuvissa näkyy eläimiä, jotka kärsivät märkivistä silmätulehduksista, korvavammoista, epämuodostuneista jaloista sekä vammautuneista ja verta vuotavista hännistä. Oikeutta eläimille kertoo toimittaneensa tiedot kuvatuista tarhoista viranomaisille eläinsuojelutarkastuksia varten. STT on nähnyt kuvat.

Järjestön kampanja- ja viestintävastaava Kristo Muurimaa kertoo STT:lle, että yhdestä tapaukseen liittyvästä turkistarhasta on tehty poliisille tällä viikolla rikosilmoitus. Muurimaan mukaan poliisia on pyydetty selvittämään, onko tarhassa syyllistytty eläinsuojelurikoksiin.

Rikosilmoituksen kohteena oleva turkistarha sijaitsee Muurimaan mukaan Lapualla. Muut turkistarhat, joista kuvia on nyt julkaistu, sijaitsevat Närpiössä, Vetelissä, Kannuksessa ja Kaustisella.

Turkistarhoja edustava Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto (Fifur) ei halua toistaiseksi kommentoida julkaistuja kuvia. Liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen sanoo STT:lle, että liitto haluaa käydä kuvamateriaalin ensin läpi. Tämä kestää hänen mukaansa todennäköisesti reilun viikon.

Liiton edustajan mukaan salakuvaajat ovat voineet itse rikkoa eläinsuojelulakia

Nissisen mukaan tiedotusvälineet lähestyivät liittoa jo aiemmin tässä kuussa salakuvien tiimoilta. Asialla oli kansainvälinen uutistoimisto AFP, joka otti liittoon yhteyttä ennen loppiaista kysyen kommenttia suomalaisilta turkistiloilta kuvattuun videoon. AFP julkaisi aihetta käsittelevän oman juttunsa aiemmin tänään.

–  AFP toimitti meille tuolloin reilun kahden minuutin videopätkän, jonka he ovat saaneet ilmeisesti Oikeutta eläimille -järjestöltä, Nissinen kertoo.

–  Kysyimme järjestöltä kuvamateriaalin tunnistetietoja. Saimme viiden yrityksen nimet, ja niistä neljä oli liittomme jäseniä.

Nissisen mukaan näistä neljästä yrityksestä kolme ei tunnistanut videolla esiintyneitä eläimiä ja tiloja omikseen.

–  Yksi tuottaja sanoi ehkä tunnistavansa yhden hopeaketun, mutta tämäkin oli epävarma tunnistus, Nissinen sanoo.

Fifur tai liiton edustamat yrittäjät saattavat vielä tehdä salakuvaajista rikosilmoituksia.

Nissisen tulkinnan mukaan salakuvaajat olisivat voineet syyllistyä itse eläinsuojelurikokseen. Tulkinta perustuu siihen, että Nissisen mukaan laki velvoittaa ilmoittamaan epäillystä eläinten kaltoinkohtelusta viranomaisille viipymättä.

–  Jos kuvat ja videot on otettu kuukausia sitten ja vasta nyt niiden pohjalta tehdään eläinsuojeluilmoituksia, kyseessä voisi olla eläinsuojelurikos.

–  Myös kunnianloukkaus voisi tulla kyseeseen kuvien julkaisemisen vuoksi, jos niissä näkyy tunnistettavia asioita.

"Kyse voi olla sairasosastoilla olevista eläimistä"

Nissinen sanoo, että hän ei tiedä, esiintyykö Oikeutta eläimille -järjestön tänään julkaisemissa kuvissa samoja eläimiä kuin uutistoimisto AFP:n toimittamalla videolla.

–  Meille näytetyllä videolla jollain eläimillä oli silmätulehduksia, korvatulehduksia ja hännänpuremaa, Nissinen kuvailee.

–  Painotan kuitenkin, että meidän tuottajamme eivät ole näitä eläimiä siltä videolta tunnistaneet.

Nissisen mukaan turkistarhoissa voi olla erikseen perustettuja "sairasosastoja" sairaille eläimille. Hän arvelee, että salakuvaajat saattavat käynneillään etsiä tarkoituksella juuri näitä osastoja.

–  Tietenkään katsojat eivätkä kuvaajat itsekään tiedä, hoidetaanko näitä eläimiä, ovatko ne lääkityksen alla ja mitä niille on tehty, Nissinen sanoo.

Nissisen mukaan valtaosa Suomen aktiivisista turkistarhoista on Fifurin jäseniä. Liiton ulkopuolisia aktiivisia tarhoja on hänen mukaansa enintään muutama kymmenen.

Nissinen sanoo, että liittoon kuuluviin tarhoihin tehdään säännöllisiä auditointeja, jotka perustuvat sekä alan kansalliseen että EU-tason valvontaan.

–  Valvonnassa muun muassa havainnoidaan ja mitataan eläinten käyttäytymistä. Se on hyvin määrämuotoista, Nissinen sanoo.

–  Lisäksi Suomen eläinsuojelulaissa ja EU:n turkisasetuksessa määrätään muun muassa eläinten virikkeistä sekä varjotalojen ja häkkien mitoista.

EU:ssa on kerätty nimiä kansalaisaloitteeseen turkistarhauksen kieltämiseksi unionin alueella. Se on saanut tähän mennessä 1,3 miljoonaa allekirjoitusta.

Suurin osa Euroopan entisistä turkistuottajamaista on lopettanut turkistarhauksen.

Euroopan unioni on joka tapauksessa uusimassa eläinsuojelulainsäädäntöään. Lainsäädäntöön on tulossa ruoantuotannossa käytettävien eläinten häkkikasvatuksen kielto. Oikeutta eläimille toivoo, että myös turkistarhauksen kielto voitaisiin lisätä samaan uudistukseen.

Suomen turkistarhat ovat saaneet viime vuosina julkista rahallista tukea koronapandemian vuoksi.

Korjattu otsikkoa klo https://18.41: Aiemmin otsikossa luki virheellisesti, että myös Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto oli tehnyt rikosilmoituksen. Asiaa on kuitenkin vasta harkittu.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje