Oppilaiden osaaminen kehittyi tasaisesti kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana – koulujen väliset erot kuitenkin kasvaneet, arvioi Karvi

Oppilaiden osaaminen kehittyi alkuopetuksessa eli kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana yhtä hyvin eri puolilla maata suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa
Oppilaiden osaaminen kehittyi alkuopetuksessa eli kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana yhtä hyvin eri puolilla maata suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Oppilaiden osaaminen kehittyi alkuopetuksessa eli kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana yhtä hyvin eri puolilla maata suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Asia selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemästä pitkittäisarvioinnista.

Koulujen väliset erot ovat kuitenkin arvioinnin mukaan kasvaneet alkuopetuksen aikana.

Arvion mukaan tyttöjen ja poikien taidot olivat kehittyneet keskimäärin yhtä hyvin. Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden osaaminen oli kuitenkin jäänyt muista jälkeen.

Oppilaiden osaamisessa ja kehityksessä oli myös paljon yksilöllistä vaihtelua kaikissa oppilasryhmissä.

Lukeminen kannattaa

Perheen lukemisharrastus oli selvästi yhteydessä oppilaiden osaamiseen. Päivittäin lukemista harrastavat oppilaat saivat kokonaisosaamiseen yli vuoden etumatkan verrattuna niihin, jotka lukivat harvemmin kuin kerran viikossa. Osaamisen kehittyminenkin oli sitä suurempaa, mitä useammin oppilas harrasti lukemista.

Myös ohjattujen harrastusten määrän katsottiin olevan yhteydessä osaamiseen, huoltajien koulutustaustasta riippumatta.

Kehitys matematiikassa oli ensimmäisen kahden kouluvuoden aikana erityisen tasaista, mutta äidinkielessä kirjoitustaidon kehittymisessä havaittiin merkittäviä eroja.

Äidinkielessä osaaminen oli ruotsinkielisissä kouluissa hieman heikompaa kuin suomenkielisissä. Ruotsinkielisissä kouluissa pärjättiin taas paremmin matematiikassa suomenkielisiin nähden.

Suomenkielisissä kouluissa tytöt kehittyivät kirjoittamisessa hyvin, kun taas kaikkein heikointa kehitys oli suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevilla pojilla.

–  Kirjoittaminen on keskeinen taito koulussa. Osaamista osoitetaan usein kirjoittamalla, joten kirjoitustaidon puutteet voivat heijastua muidenkin oppiaineiden tuloksiin. Tähän tulokseen on syytä herätä nyt, kun oppilaita ehditään vielä tukea peruskoulun aikana, sanoo arviointiasiantuntija Annette Ukkola tiedotteessa.

Kolmasluokkalaisten arviointiin osallistui kansallisessa otoksessa syksyllä 2020 runsaat 8  000 oppilasta yhteensä 274 koulusta kattavasti eri puolilta Suomea. Oppilaista yli 7  000 oli suomenkielisistä ja hieman alle tuhat ruotsinkielisistä kouluista. Oppilaista noin 550 opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä.

Oppilaat tekivät osaamista mittaavan tehtäväsarjan tietokoneilla tai tableteilla koulun opetuskielellä.

Arviointi oli osa perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointia, jossa seurataan matematiikkaan ja äidinkieleen liittyvien taitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Samojen oppilaiden taitoja on tähän mennessä arvioitu ensimmäisen ja kolmannen luokan alussa. Seuraavan kerran niitä arvioidaan 7. luokan alussa syksyllä 2024.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje