Perussuomalaiset leikkaisi eniten kehitysavusta ja siirtäisi puolet Sitran taseesta TKI-menoihin – varsinaisia työllisyystoimia ryhmä ei vielä esitä

PS:n puheenjohtaja Riikka Purra (oikealla) ja kokoomuksen Petteri Orpo. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
PS:n puheenjohtaja Riikka Purra (oikealla) ja kokoomuksen Petteri Orpo. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Perussuomalaiset leikkaisi ensi vuonna humanitaarisen maahanmuuton ja kehitysavun lisäksi muun muassa 25 prosenttia Ylen toiminnoista. Lisäksi perussuomalaiset siirtäisi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran taseesta 400 miljoonaa euroa valtiolle TKI-menoihin ja purkaisi Ilmastorahaston kokonaan.

Puolueen eduskuntaryhmä julkaisi tänään vaihtoehtobudjettinsa eli sen, mitä se olisi esittänyt valtion budjettiin ensi vuodelle, jos olisi vallassa.

–  Tässä vaihtoehtobudjetissa ei esitetä lainkaan uusia menoeriä valtion talouteen, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.

Niinpä eduskuntaryhmä ei ehdota esimerkiksi tuloveronkevennyksiä ensi vuodelle.

Perussuomalaisten laskelmien mukaan vaihtoehtobudjetissa otettaisiin velkaa yli miljardi euroa vähemmän kuin hallituksen talousarviossa. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että puolueen esittämät välittömät leikkaukset vastaavat valtiovarainministeriön esittämää säästötasoa.

–  Sen lisäksi lainsäädäntömuutokset, joita lähdemme ajamaan toivottavasti hallitukseen, säästävät edelleen näitä menoja esimerkiksi maahanmuuttoon liittyen.

Perussuomalaiset lähtee vaihtoehtobudjettissaan siitä, että se ei esitä leikkauksia, joista olisi haittaa suomalaisille.

–  Emme esitä kokoomuksen kaltaisia leikkauksia sosiaaliturvaan, emme halua leikata koulutuksesta, emme poliisien määrästä, emme sote-sektorista. Päin vastoin nämä kaikki ovat sellaisia, jotka tulevaisuudessa tulevat tarvitsemaan lisää panostuksia, mutta ensin pitää jostakin saada (rahaa), painottaa Purra.

Valtion tase vahvistuisi Tavion mukaan kertaluonteisesti 800 miljoonalla eurolla. Se tapahtuisi siirtämällä valtiolle rahaa Sitran taseesta ja Ilmastorahastosta.

Perussuomalaiset on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla julkisen talouden kestävyysongelma ratkaistaan kahden vaalikauden aikana.

Sopeuttamisen toteuttamisen kannalta on puolueen mielestä välttämätöntä palata noudattamaan menojen kehysmenettelyä.

Vaihtoehtobudjetissa vaaditaan myös edelleen muun muassa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä sähkön verotuksen madaltamista. Tämän voisi perussuomalaisten mielestä toteuttaa vaihtoehtobudjetissa esitetystä 500 miljoonan euron kriisivarasta ja turhia menoja vähentämällä. Puolen miljardin euron varaus tehtäisiin lisätalousarvioihin.

Ansiosidonnaisen porrastaminen selvitettävä

Perussuomalaiset ei esitä vaihtoehtobudjetissaan työllisyystoimia, mutta ryhmä pitää selvittämisen arvoisena ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista siten, että työttömyysjakson alkuvaiheessa työttömyyskorvaus olisi suurempi ja se laskisi työttömyyden pitkittyessä.

–  Meillä on valmius kannattaa ansiosidonnaisen porrastamista, mutta sitä ei ole tässä esityksessä. Säästösummamme paranisi vielä mainitusta, jos siihen myöhemmin lisätään ansiosidonnaisen porrastus, Tavio sanoo.

Hänen mukaansa sosiaaliturvan uudistaminen ja ansiosidonnaisen uudistaminen jätetään vielä auki, koska puolueella ei ole valmista mallia niihin.

Purran mukaan työllisyystoimia esitetään puolueen ohjelmissa, joista talouspoliittinen ohjelma ilmestyy todennäköisesti heti alkuvuonna.

Sosiaalietuuksista perussuomalaiset kajoaisi vaihtoehtobudjetissaan asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, jonka se haluaisi muuttaa kansalaisuusperusteiseksi. Tämä edellyttäisi muutoksia perustuslakiin, mikä ei ole helppoa. Purran mukaan kyseessä onkin pitkän tähtäimen tavoite, joka toteutuessaan säästäisi paljon.

Sitrasta rahaa TKI-menoihin

Puolueen eduskuntaryhmä haluaa myös turvata koulutuksen ja tutkimuksen, jotta suomalaisten sivistys ja osaaminen nousisivat takaisin korkealle tasolle.

Tämän perussuomalaiset tekisi kohdentamalla määrärahat uudelleen muun muassa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Lisäksi perussuomalaiset luopuisi pakollisesta ruotsin ja pienten vieraiden kielten opettamisesta.

–  Hallituksen oppivelvollisuuden pidentäminen on näennäisesti hyvä uudistus, mutta maksuttoman opetuksen takaaminen kaikille on huonosti kohdennettua sosiaalipolitiikkaa ja hanke on alirahoitettu, vaihtoehtobudjetissa todetaan.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) perussuomalaiset rahoittaisi siirtämällä Sitran taseesta 400 miljoonaa euroa valtiolle TKI-menoihin. Tämä vastaisi noin puolta Sitran taseesta.

Esimerkiksi SDP on oppositiossa ollessaan esittänyt, että Sitran taseesta otettaisiin muuhun käyttöön 360 miljoonaa euroa. Tuolloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) luonnehti ehdotusta aikeeksi ryöstää Sitra.

Ilmastorahat muuhun käyttöön

Valtion omistaman Ilmastorahaston perussuomalaiset purkaisi ja palauttaisi omaisuuden valtion omaisuudeksi. Tällöin Ilmastorahastoon perustamisen jälkeen tehty 300 miljoonan pääomitus ja ensi vuoden talousarvion täydentävässä esityksessä ehdotettu 100 miljoonan pääomitus vapautuisivat muuhun käyttöön, vaihtoehtobudjetissa katsotaan.

Rahasto perustettiin entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) ajaman Valtion kehitysyhtiö Vaken pohjalle. Sipilän hallituksen tavoitteena oli koota Vakeen varallisuutta, jota käytettäisiin uuden kasvun luomiseksi ja laitettaisiin näin "valtion tase töihin". Vake muuttui Ilmastorahastoksi vuoden 2020 lopussa.

Suurimmat säästöt kehitysyhteistyöstä

Suurimmat säästöt perussuomalaiset tekisi leikkaamalla kehitysyhteistyöhön suunnattuja varoja. Vuotuinen säästö olisi puolueen mukaan 640 miljoonaa euroa.

Lisäksi perussuomalaiset nollaisi Suomen pakolaiskiintiön ja leikkaisi huomattavasti kotouttamis- ja vastaanottomenoja muilta kuin ukrainalaisilta. Säästöä kertyisi laskelmien mukaan lähes 300 miljoonaa euroa.

Mitkään leikkauksista eivät koskisi ukrainalaisia.

Kehitysapua tulisi myöntää jatkossa perussuomalaisten mielestä vain ylijäämäisestä budjetista.

Suomi on budjetoinut tänä vuonna kehitysyhteistyöhön noin 1,3 miljardia euroa, mikä on arvioiden mukaan noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle.

Lisäksi puolue leikkaisi muun muassa puoluetuista ja ministerien avustajien määrästä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje