Pistelaskuri kertoo omat pääsynäkymät, kun yhteishaku tiistaina alkaa – Oppivelvollisuusiän nostaminen velvoittaa joka teinin hakemaan koulutuspaikkaa

Peruskoulun jälkeisessä yhteishaussa voi vain voittaa, jos tuijotetaan pelkkiä numeroita. Kuukauden kestävässä kevään yhteishaussa oppivelvollisille on jaossa reilusti yli 86 000 avointa opiskelupaikkaa.

. Johanna Jurkka

Opetushallituksen tilastot kertovat, että peruskoulun jälkeen valtaenemmistö saa jatko-opintopaikan. Perusopintonsa päätti viime vuonna noin 68 000 nuorta. Yhteishaussa uuden opiskelupaikan saivat melkein kaikki eli hakijoista 97 prosenttia.

Lukioihin hyväksyttiin hakijoista hieman yli puolet, 52 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen päässeitä oli kokonaislukumäärästä 42 prosenttia. Loput sijoittuivat valmentaviin koulutuksiin tai kansanopistoihin.

. Opiskelu kiinnostaa eniten tyttöjä ja naisia Opintoihin suuntautuminen on Tilastokeskuksen mukaan yhä sukupuolittuneempaa. Lukio-opiskelijoista oli vuonna 2021 tyttöjä lähes 60 prosenttia. Ammatillisiin opintoihin sijoittuneista tyttöjä ja naisia oli aikuisopiskelijat mukaan laskettuna 52 prosenttia.

Uutta kevään yhteishaussa on Opetushallituksen Opintopolku.fi -palvelussa lanseerattu pistelaskuri. Laskurin avulla hakija voi tarkistaa hakukohteen alimmat hyväksytyt pistemäärät viideltä aiemmalta vuodelta ja vertailla niitä omiinsa.

Lisääkö laskuri stressiä siitä, riittävätkö pisteet toiveopiskelupaikkaan?

Opetushallituksen asiantuntija Satu Hornborg rauhoittelee, ettei laskuri jakele päätöksiä. Suuntaa antavan pisteytyksen tarkoituksena on toimia yhteishakuun valmistautumisen tukena heittämällä arvioita pääsymahdollisuuksista.

– Laskurin tulos ei ole mikään kiveen hakattu. Aina kannattaa hakea, vaikka pisteet eivät näyttäisi riittävän opiskelupaikkaan. Koskaan ei tiedä, mikä pisteraja tulee olemaan ja millaisia hakijoita paikkaan on, Hornborg sanoo.

. Vahingossa ei kovin hevillä putoa Peruskoulunsa päättäneen oppivelvollisuus pidennettiin vuonna 2021 jatkumaan 18-vuotispäivään asti tai siihen saakka, kun toisen asteen tutkinto on valmiina. Käytännössä 15 vuotta täyttäneen putoaminen oppivelvollisuusopintojen piiristä vahingossa on tehty vaikeaksi.

Ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä oppivelvollisen pitää hakeutua toisen asteen koulutukseen, niin sanottuun nivelvaiheen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen. Oppivelvollisuuslaki velvoittaa kunnat ja oppilaitokset tukemaan nuoria opiskelupaikan hankkimisessa, mikä vaatii myös lisää tehostettua opintojen ohjausta.

Yksi vaihtoehto on pohjustaa tutkintokoulutukseen menemistä viime vuoden elokuussa alkaneessa TUVA-koulutuksessa, jonka sisään on leivottu myös entiset "kymppiluokat". Koulutuksessa voi opiskella ammatillisia- ja lukio-opintoja, sekä korottaa perusopintojen päättötodistuksen arvosanoja.

– Kaikilla on opintoihin hakeutumisvelvollisuus, Hornborg kertoo.

– Valvontavastuu hakemisesta on perusopetuksessa siihen asti, että opiskelupaikka löytyy. Sen jälkeen vastuu ja valvonta siirtyvät asuinkunnalle. Viimeinen vaihtoehto on se, että ellei opiskelupaikkaa saa mistään, se osoitetaan TUVA-koulutuksesta.

Kunta on siis velvollinen ohjaamaan nuorta opintojen piiriin, mutta opiskelupaikkaan kukaan ei voi kädestä pitäen kiikuttaa. Mitä tapahtuu niille harvoille, joille koulunkäynti ei peruskoulun jälkeen maistu? Vuosittain muutama sata nuorta jättää hakeutumatta yhteishaussa jatko-opintoihin.

– Silloin se on lastensuojelun asia. Kyllähän näitäkin nuoria valitettavasti on, jotka eivät vain aloita opintoja, vaikka opiskelupaikan saisivatkin ja se heille osoitettaisiin.

Kirjaudu sisään

Pistelaskuri kertoo omat pääsynäkymät, kun yhteishaku tiistaina alkaa – Oppivelvollisuusiän nostaminen velvoittaa joka teinin hakemaan koulutuspaikkaa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje