Poliisihallitus kertoo kumonneensa ohjaavan kirjeen, jonka oikeusasiamies totesi osin lainvastaiseksi – "Saamamme vakavat moitteet ovat poikkeukselliset, ja ne otetaan vakavasti"

Ohjaava kirje koski virka-apua silloin, kun ihminen on lähetetty tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen arviointiin. 
LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Ohjaava kirje koski virka-apua silloin, kun ihminen on lähetetty tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen arviointiin. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Jaa artikkeli

Poliisihallitus (Poha) kertoo ryhtyneensä heti toimiin oikeusasiamiehen antaman huomautuksen jälkeen. Oikeusasiamiehen osin lainvastaiseksi ja virheelliseksi katsoma ohjaava kirje on Pohan mukaan kumottu.

–  Saamamme vakavat moitteet ovat poikkeukselliset, ja ne otetaan vakavasti myös poliisin hallinnossa. Olemme ryhtyneet välittömästi toimenpiteisiin. Olemme tänään ilmoittaneet poliisiyksiköille, että kyseinen kirje kumotaan. Muutos tulee voimaan välittömästi, sanoo tiedotteessa poliisitarkastaja Marja Kiiski.

Eduskunnan oikeusasiamies (OA) tiedotti tänään huomauttaneensa Poliisihallitusta ohjaavasta kirjeestä, joka koskee mielenterveyslain mukaista poliisin virka-apua tilanteissa, joissa ihminen on lähetetty tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen arviointiin. Kirjeessä on katsottu, ettei poliisi voi puuttua ihmisen vapauteen, ellei hänestä ole tehty tarkkailulähetettä, vaan kuljetus perustuu ihmisen vapaaehtoisuuteen ja suostumukseen.

Oikeusasiamiehen mukaan tämä peruslähtökohta kirjeessä on virheellinen ja lainvastainen eikä erottelua voida voimassa olevan lainsäädännön mukaan tehdä.

–  Mielenterveyslaissa on poliisin virka-avun suhteen nimenomaisesti rinnastettu tilanteet, joissa tarkkailulähete on laadittu tai joissa virka-apua pyydetään tarkkailulähetteen laatimiseksi. Molemmissa tilanteissa poliisi on velvollinen antamaan virka-apua samalla tavalla, tiedotteessa sanotaan.

Useita kanteluita ja läheisten huolestuneita yhteydenottoja

Pohan ohjaavassa kirjeessä katsotaan lisäksi, että jos terveydenhuollon viranomainen ei voi itse "pakottaa" ihmistä lähtemään hoitoon, ei voi virka-avun antajakaan. Oikeusasiamiehen mukaan myös tämä kohta on virheellinen. Sen mukaan lääkärillä on toimivalta päättää ihmisen kuljettamisesta yksikköön tarkkailulähetteen laatimiseksi, mutta tämä ei tarkoita, että lääkärillä tai ensihoidolla olisi oikeus käyttää voimakeinoja.

–  Sen sijaan lääkärille on mielenterveyslaissa säädetty oikeus pyytää virka-apua poliisilta, jolla puolestaan on toimivalta käyttää poliisilaissa säädettyjä voimakeinoja muun muassa sellaisen vastarinnan murtamiseksi, jolla pyritään estämään henkilön kuljettaminen toimintayksikköön.

Oikeusasiamies katsoo, että kun ohjaavan kirjeen perusteella poliisi ei anna virka-apua hoitoa vastustavan ihmisen toimittamiseksi tarkkailulähetteen laatimista varten, tahdosta riippumattoman hoidon määräämisprosessi ei käytännössä voi käynnistyä.

–  Tämä voi vakavasti vaarantaa sekä hoidon tarpeessa olevien henkilöiden että sivullisten henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta sekä muita perusoikeuksia.

Oikeusasiamies pitää ohjaavan kirjeen ja siinä tehdyn mielenterveyslain tulkinnan aiheuttamaa tilannetta hyvin huolestuttavana ja vakavana.

–  OA on saanut asiasta useita kanteluita ja hoidon tarpeessa olevien henkilöiden läheisten huolestuneita yhteydenottoja.

Poliisihallitukselta odotetaan tietoa toimenpiteistä syyskuun loppuun mennessä

Oikeusasiamies pyytää Poliisihallitusta kiireellisesti arvioimaan ohjaavan kirjeen sisältöä ja ilmoittamaan toimenpiteistään viimeistään syyskuun loppuun mennessä.

Poliisihallitus sanoo tiedotteessaan arvioivansa kirjeen sisällön kiireesti ja ilmoittavansa määräaikaan mennessä, mihin toimiin on ryhdytty – onko esimerkiksi tarvetta päivittää ohjeistusta yhdessä terveydenvalvonnan viranomaisten kanssa.

Kiiski sanoo, että vielä ei ole tiedossa, käykö Poliisihallitus läpi yksittäiset tilanteet, joissa ohjaavaa kirjettä on noudatettu.

–  Oikeusasiamies on pyytänyt pikaista selvitystä siitä, mitä lähdetään tekemään ja tämä on yksi harkittava asia.

Ohjaavalla kirjeellä tarkoitetaan Poliisihallituksen suosituksena antamaa kannanottoa tai toimintamallia. Niiden tarkoituksena on ohjata ja yhdenmukaistaa poliisin toimintaa.

–  Sillä on yleinen ohjausvaikutus, mutta sen velvoittavuus ei ole sama kuin ohjauksella ja määräyksellä, Kiiski sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje