<p>Kansanedustaja <strong>Peter Östman</strong> (kd.) pelkää osan maataloustuottajista menettävän heille jo myönnetyt avustukset salaojitukseen. </p><p>Akuutti energiakriisi johtaa Östmanin mukaan siihen, etteivät tuottajat pysty tekemään salaojitusta loppuun vaaditussa ajassa.</p><p>– Pellon kuivatus ja kosteusolojen hallitseminen on oleellista sadon varmistamiseksi, ja tähän tarvitaan salaojitusta, aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle tehnyt Östman korostaa.</p><p>Salaojitusta tuetaan avustuksilla, ja investointi pitää toteuttaa avustuksen myöntämistä seuraavan kahden kalenterivuoden aikana. Lykkäystä voi anoa perustellusta syystä vuoden kerrallaan, mutta vain kaksi kertaa. </p><p>– Joustoa tähän ei tällä hetkellä saa, vaikka maatalouden taloudellinen tilanne on katastrofaalisen huono, Östman kummastelee. </p>.<h2>REKO:n kehittäjä eduskuntavaaleihin</h2><p>Pedersöreläinen maanviljelijä ja maaseudun kehittäjä <strong>Thomas Snellman</strong> on ehdolla huhtikuun vaaleissa. Hänen puolueensa on vihreät. </p><p>– Olin jo aiemmin päättänyt jäädä listan ulkopuolelle, mutta kun puoluejohto toivoi kovasti lähtöäni mukaan, haluan olla saavuttamassa tavoitetta vaalipiirin ensimmäisestä vihreästä kansanedustajasta, hän toteaa.</p><p>Snellman tunnetaan reilun kulutuksen REKO-konseptista, jonka kehittäjänä hän on kiertänyt eri puolilla maailmaa. Vuonna 2017 hänet valittiin vuoden pohjoismaiseksi ruokayrittäjäksi. Viime vuosina hän on työskennellyt energiasektorin kehittämiseksi kotiseudullaan. </p><p>– Olemme ottaneet isoja askelia uusiutuvassa energiassa. Kehityksen on hyvä jatkua maatalouden infraa hyödyntäen, mikään ei estä meitä olemasta edelläkävijä energiasektorilla, Snellman sanoo.<br><br></p>.<h2>Bergiltä löytyy ymmärrystä lakoille</h2><p>Kansanedustaja <strong>Kim Berg</strong> (sd.) osoittaa ymmärrystä lakkoilulle muistuttamalla, että ne ovat välttämättömiä, jotta yhteiskuntaluokkien asema ja tasainen talouskehitys voidaan turvata. </p><p>– Mikäli neuvottelut eivät etene, on lakkoilu ymmärrettävää. On hyvä muistaa, että lakkoihin ajaudutaan, niitä ei haeta, eikä kumpikaan osapuoli niistä pidä, hän painottaa.</p><p>Berg muistuttaa, että käynnissä olevat lakot johtuvat pitkälti siitä, että työnantaja on halunnut hajaannuttaa sopimusjärjestelmän ja luopua keskitetystä sopimusjärjestelmästä. </p><p>– Kustannusvaikutusten arviointi on usein vain pintaraapaisu todellisuudesta, ja lakkojen aikana niitä helposti paisutellaan. Lakoilla on negatiivisia vaikutuksia molemmille osapuolille, jonka takia sovun löytäminen on aina keskeistä, hän korostaa. </p><p>Berg muistuttaa, että toimivat sopimusjärjestelmät parantavat tutkitusti tuottavuutta ja lisäävät työyhteisöjen hyvinvointia. </p><p>– Yleissitovuuden kriteereitä tulee laventaa ja yleissitovien työehtosopimusten sitovuutta lisätä. Näin turvataan pohjoismainen työmarkkinamalli jatkossakin, hän toteaa.</p>.<h2>Kokoomusnuorista vaaditaan Henrikssonin eroa</h2><p>Vaasan kokoomusnuorissa toimiva <strong>Aatu Puisto</strong> vaatii sairauslomalla olevan oikeusministeri <strong>Anna-Maja Henrikssonin</strong> eroa. Hän perustelee vaadettaan sillä, että ministerin on oltava työ- ja reagointikykyinen 24/7.</p><p>– Sairausloman takia hänellä ei ole enää kykyä hoitaa ministerin tehtävää, Puisto toteaa. </p><p>Henrikssonia tuuraa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri <strong>Thomas Blomqvist</strong>. Puiston mielestä hänet pitäisi nimittää oikeusministerin tehtävään Henrikssonin sairausloman ajaksi. </p><p>– Minkälaisen viestin olisi antanut Suomelle ja maailmalle, jos <strong>Mikko Savola</strong> olisi "tuuraillut" valtioneuvostossa ja eduskunnassa <strong>Antti Kaikkosta</strong> tämän isyysvapan aikana, hän kysyy. </p><p>Puisto muistuttaa, että isänmaan kannalta on keskeistä, että mikäli Nato-lait käsitellään vielä tällä istuntokaudella, on hallituksessa mukana työkykyinen oikeusministeri niitä käsittelemässä.</p>.<h2>Suomi matkalla energian omavaraisuuteen</h2><p>Kansanedustaja <strong>Matias Mäkynen</strong> (sd.) kiittelee Marinin hallitusta verotuksen sähkövähennyksestä ja sähkötuesta sekä sähkön arvonlisäveron alennuksesta kevään ajaksi. </p><p>– Samalla kun luomme siltaa yli vaikea talven, on hyvä huomata, että Suomi on vahvasti matkalla kohti energiaomavaraisuutta esimerkiksi voimakkaasti lisääntyneen tuulivoiman myötä, hän sanoo.</p><p>Mäkysen mielestä Suomessa on rakennettu viisaasti laajaa energiapalettia, mikä merkitsee monia muita maita pienempää riippuvuutta fossiilisesta tuontienergiasta. </p><p>– Tähän on panostettava jatkossakin, jotta voimme palata Euroopan edullisimman energian maaksi suhteessa ostovoimaan, hän huomauttaa.</p><p>Mäkynen muistuttaa, että Suomi on jo nyt kokoaan suurempi toimija maailmalla puhtaan energian ratkaisuissa. Jotta kehitys voidaan turvata, pitää hänen mukaansa varmistaa riittävä rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen. </p><p>– Koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuus kaikissa ammattiryhmissä on ensiarvoisen tärkeässä asemassa tulevaisuuden energiaratkaisujen suunnittelu-, rakennus- ja myös huoltotöissä. Tarvitsemme panostuksia koko koulutusjärjestelmään, Mäkynen tähdentää.</p> .<h2>Insinööriliitto haluaa lisää matematiikkaa peruskouluun</h2><p>Insinööriliittoa johtava seinäjokelaislähtöinen <strong>Samu Salo</strong> vaatii peruskouluun lisää matematiikan opetusta. Hän muistuttaa, että oppilaiden erot osaamisessa ovat kasvaneet niin suuriksi, ettei kaikilla ole edellytyksiä jatko-opintoihin tai työelämään. </p><p>– Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa jokaisen peruskoulusta valmistuvan tulee osata laskea, lukea ja kirjoittaa. Tekniikan alan tulevaisuuden kannalta on erityisen tärkeää, että matematiikan ja muiden luma-aineiden osaaminen saadaan nousemaan, Salo korostaa.</p><p>Salo vaatii peruskoulun uudistamista. Hän haluaa lisää tunteja matematiikkaan, ja varmistuksen siitä, että jokaisella vuosiluokalla saadaan riittävät taidot aineesta. </p><p>– Matematiikan osaamista tarvitaan kaikilla elämänaloilla ja ammateissa, hän sanoo.</p> .<h2>Kansalaisaloite polttoaineverosta saa kiitosta</h2><p>Kansanedustaja <strong>Juha Mäenpää</strong> (ps.) kiitteli eduskunnan käsittelyssä ollutta kansalaisaloitetta, jolla pyritään alentamaan polttoaineveroa. Aloitteessa esitetään nestemäisten polttoaineiden valmisteveron laskemista vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla. </p><p>– Polttoaineiden hinta on vaihdellut rajusti 2020-luvulla. Markkinataloudessa hinnanmuutoksia pidetään sinänsä hyväksyttävinä, ja valtioiden vaikutus on veropoliittista, Mäenpää selvensi.</p><p>Mäenpää toi esiin puolueensa näkemykset lausumana. Hänen mukaansa eduskunnan tulisi edellyttää hallitukselta hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuodesta 2035 vuoteen 2050.</p><p>– Toiseksi hallituksen on käynnistettävä toimenpiteet polttoaineveron alentemiseksi EU:n sallimalle minimitasolle. Ja kolmanneksi hallituksen on luovuttava polttoainehintoja korottavista toimista, hän listasi. </p><p>Mäenpää muistutti, että korkeista polttoainehinnoista kärsivät erityisesti syrjäseudulla asuvat ihmiset. Työmatkoja varten sopivaa joukkoliikennettä on vähän tai ei lainkaan. </p><p>– Verotuksella on keskeinen sija, ja verotusta säätelemällä valtio voi vaikuttaa siihen, paljonko kansalaisille jää rahaa arkikuluihinsa. Verotusta keventämällä kasvaa suomalaisten ostovoima, ja siitä syystä keskustelussa oleva kansalaisaloite on tärkeä keskustelunavaus, Mäenpää totesi</p>.<h2>Tärkeää on elää ilman pelkoa ja häirintää</h2><p>Kansanedustajaksi tähtäävä <strong>Sari Somppi</strong> (r.) korostaa turvallisuuden merkitystä ihmiselle. Hänen mielestään on tärkeää, että ihminen voi elää ilman pelkoa, väkivaltaa ja häirintää. </p><p>– Ennaltaehkäisevällä työllä säästämme taloudellisia resursseja ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä, hän sanoo. </p><p>Somppi mainitsee nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat, ja korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä niiden hoidossa. </p><p>– Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on laajennettava lisäresursseilla. Perusterveydenhuolto ei pysty vastaamaan nuorten mielenterveyshoidon tarpeeseen, mikä taas kasvattaa kalliin erikoissairaanhoidon jonoja, hän sanoo. </p><p>Somppi uskoo, että fyysisellä ympäristöllä on suuri merkitys ihmisten turvallisuuden luomisessa. </p><p>– Fyysisesti turvallinen yhteiskunta on ottanut turvallisuuden huomioon kaupunkisuunnittelussa. On rakennettava viihtyisiä rakennuksia, on oltava hyvä kaupunkisuunnittelu rikollisuuden pelon vähentämiseksi, hän toteaa. </p><p>Somppi pitää poliisia turvallisuuden tukipilarina, ja muistuttaa, että poliisi tarvitsee lisää resursseja. </p>.<h2>Storbjörk veisi nuuskan Alkon tiskille</h2><p>Sdp:n ehdokkaana kevään vaaleissa oleva <strong>Jacob Storbjörk</strong> ei halua kieltää nuuskan tuontia. Hän pitää tupakkatuotteiden käytön vähentämistä tavoiteltavana, mutta ei näe nuuskan yksityisen tuonnin kieltämistä oikeana tapana edetä asiassa.</p><p>– Olisi järkevää laajentaa Alkon mandaattia nuuskan myyntiin. Tällöin pitäisimme myynnin maltillisena ja varmistamme, että myynti- ja verotulot pysyvät Suomessa. Olen vakuuttunut, että tästä voidaan päästä yksimielisyyteen EU:ssa, hän sanoo. </p><p>Storbjörk korostaa, että monet hakevat nuuskaa rajan yli omaan käyttöönsä. Yksityisen tuonnin kieltäminen on yksi asia, mutta päätöstä olisi myös seurattava, mikä vaatii resursseja. </p><p>– Haluan varata tullin ja poliisin voimavarat vaarallisiin huumeisiin. En tutkia pohjalaisten takintaskuja ja matkalaukkuja nuuskan varalta, Storbjörk toteaa tiedotteessaan.</p>