Presidentti Sauli Niinistö aikoo vahvistaa Suomen kansallisen Nato-lainsäädännön heti eduskunnan hyväksyttyä sen. Jos ilmenee joitakin käytännön syitä, Niinistö on valmis odottamaan, mutta ei kevään eduskuntavaalien yli.
Niinistö kommentoi asiaa keskiviikkona lehdistötilaisuudessa Ruotsin pääministerin kesäasunnolla Harpsundissa, missä hän tapasi Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören.
Niinistön mukaan Suomi ja Ruotsi ovat koko ajan edenneet ja aikovat edetä Nato-prosessissa käsi kädessä.
– Käsi kädessä niissä asioissa, jotka ovat meidän käsissämme. Mutta kun tuo ratifiointi ei ole meidän käsissämme, se on Turkin ja Unkarin käsissä, Niinistö tarkensi vielä suomalaismedialle.
Hän myös kertoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa, että Ruotsin kanssa on puhuttu siitä, miten sikäläiset valtiopäivät ja Suomen eduskunta Nato-asiaa tahoillaan käsittelevät.
– Ja olemme ehkä löytäneet lähes saman aikataulun. Ei ehkä aivan samaa päivää, mutta osapuilleen, Niinistö kuvaili ruotsiksi.
Pääministeri Kristersson puolestaan vakuutti Ruotsista löytyvän joustavuutta aikataulujen suhteen.
– Me voimme sovittaa oman aikataulumme siten, että myös se etenee käsi kädessä Suomen kanssa, Kristersson sanoi.
Yllättävät "turkkilaiset kriteerit" jäsenyydelle
Niinistö pääsi selittämään aikeitaan Nato-lain allekirjoittamisesta useaan otteeseen Harpsundin aivan liian pieneen hirsiaittaan ahtautuneelle runsaslukuiselle medialle. Presidentiltä tivattiin useaan otteeseen, onko hän viemässä Suomen Natoon yksin ilman Ruotsia.
Niinistön mukaan kyse ei ole erillisestä askeleesta tai erillisestä päätöksestä Suomen taholta.
– Jos Turkki ja Unkari ratifioivat (Suomen) jäsenyyden ja meidän eduskuntamme hyväksyy lainsäädännön, niin meistä tulee Naton jäseniä. Emme me mene mihinkään, Niinistö sanoi painottaen voimakkaasti sanaa "tulee".
Harpsundin tapaamisen ainoan Nato-jäsenen Norjan pääministeri Stören sanoista huokui jo kyllästyminen liittolaisten Turkin ja Unkarin vitkutteluun. Hän muistutti, että Suomi ja Ruotsi täyttävät Naton jäsenyyskriteerit kirkkaammin kuin mikään muu hakijamaa liittokunnan historiassa. Tämän vuoksi jäsenyydet tulisi hyväksyä viivytyksettä.
– Eikä muiden teemojen, jotka ovat jäsenyyskriteerien ulkopuolella, pidä antaa häiritä, Störe sanoi.
Myös Niinistö muistutti Suomen ja Ruotsin päässeen Naton tarkkailijajäsenen asemaan siksi, että maat täyttävät Naton kriteerit.
– Mutta nyt näyttää siltä, että meillä on lisäksi jotkut turkkilaiset kriteerit. Niistä me emme tienneet, enkä usko Naton sääntöjen tuntevan sellaisia, Niinistö sanaili.
Vaikea löytää uutta maalitolppaa Vilnan jälkeen
Niinistö kertoi olevansa optimistinen, että Vilnassa heinäkuussa pidettävässä Naton huippukokouksessa Suomi ja Ruotsi olisivat kumpikin jo Naton jäseniä.
Harpsundin tapaamiseen niin ikään osallistuneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Vilnan jälkeen olisi vaikea löytää uutta "maalitolppaa" jäsenyyden toteutumisen tavoitteeksi eikä liittymisten viivästyminen tekisi hyvää myöskään Naton avoimien ovien politiikan uskottavuudelle.
Haavisto muistutti, että Suomelle ja Ruotsille erillisiä turvalupauksia antaneiden maiden velvoitteet jatkuisivat jäsenyyksien viipyessä odotettua pidempään.
– Se ei ole ihan mukava tilanne tässä maailmantilanteessa, Haavisto sanoi.
Kolmen pohjoismaan tapaamiseen Harpsundissa osallistuivat kaikkien maiden ulko- ja puolustusministerit, Suomesta Haaviston lisäksi puolustusministeri Mikko Savola (kesk.). Kolmenvälisestä yhteydenpidosta tässä muodossa oli sovittu Niinistön aloitteesta Kultarannassa jo vuonna 2019.