Venäjä pystyy siirtämään Suomen rajalle yli tuhat siirtolaista muutamassa tunnissa, sanoo presidentti Alexander Stubb MTV:n uutisille. Stubb kertoo haastattelussa, että Suomen tiedustelutietojen mukaan osa Venäjällä olevista siirtolaisista odottaa Pietarin läheisyydessä mahdollista kyytiä Suomen rajalle. Hän pitää niin sanottua käännytyslakia tarpeellisena, jotta Suomen Venäjän-vastaisen rajan avaamista voidaan harkita.
– Sen lisäksi Venäjä on lennättänyt siirtolaisia, joita he turvapaikanhakijoiksi kutsuvat, Irakista, Jemenistä, Syyriasta ja Etiopiasta. Se tapahtuu noin 48 tunnin sisällä. Silloin meidän tehtävänä suomalaisina päättäjinä ja viranomaisina on pitää huoli siitä, että tämän tyyppinen toiminta lopetetaan, Stubb sanoo MTV:lle.
Suomi on pitänyt itärajan henkilöliikenteeltä kiinni viime vuoden loppupuolelta lähtien sen vuoksi, että Venäjän rajaviranomaiset alkoivat ohjata Suomen vastaiselle rajalle kolmansista maista lähtöisin olevia ihmisiä, joiden matkustusasiakirjat eivät olleet kunnossa. Suomen valtiojohto on pitänyt Venäjän toimintaa hybridivaikuttamisena.
Ristiriidassa perustuslain kanssa
Käännytyslakia koskevan esityksen mukaan lain tarkoituksena on torjua välineellistettyä maahantuloa. Se tehtäisiin niin, että valtioneuvosto voisi osalla valtakunnan rajaa päättää enintään kuukaudeksi kerrallaan rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista. Rajoituksen perusteena olisi Suomen kansallinen turvallisuus, ja lakiesityksen mukaan rajoitustoimen tarpeen toteaisi valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
Lakiasiantuntijoiden, perustuslakivaliokunnan ja myös hallituksen pohjaesityksen mukaan laki on ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjatun ehdottoman palautuskiellon kanssa. Siksi perustuslakivaliokunta arvioi omassa lausunnossaan, että laki pitäisi säätää perustuslain mukaisessa säätämisjärjestyksessä ja se vaatisi siksi eduskunnasta viiden kuudesosan hyväksynnän.
MTV:n haastattelussa Stubb toivoo, että yhteisymmärrystä lain läpimenolle löytyisi.
– Ymmärrän, että monille se on vaikeaa, koska tässä todellakin on jännite turvallisuuden ja kansainvälisten ihmisoikeuksien välillä, hän sanoo.
Hallintovaliokunta hioo mietintöään
Eduskunnan hallintovaliokunta valmistelee parhaillaan mietintöä käännytyslaista. Hallintovaliokunnan viikkosuunnitelman mukaan mietintö olisi valmistumassa torstaina, mutta valiokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) ei tiistaina halunnut kommentoida mietinnön mahdollista valmistumisajankohtaa.
Peltokankaan mukaan valiokunnan viikkosuunnitelma ei ole mikään kiveen hakattu aikataulu, ja aikataulu elää valiokunnan tarpeiden mukaan.
– En ole lähtenyt spekuloimaan aikataululla, koska haluan antaa valiokunnalle täyden työrauhan, Peltokangas sanoi toimittajille eduskunnassa.
– Kaikki on mahdollista, hän jatkoi.
Jos mietintö valmistuu torstaina, voitaisiin se saada täysistuntokäsittelyyn jo perjantaina järjestämällä tuolloin kaksi täysistuntoa. Tällöin lain eduskuntakäsittely voitaisiin saada päätökseen maanantaina järjestettävässä toisessa käsittelyssä.
Lainsäädäntöprosessia voi tosin merkittävästi vielä mutkistaa SDP:n vaatimus siitä, että lakiesitykseen tehdyt muutokset menevät vielä perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.
Luvassa tiukka äänestys
Käännytyslaista on luvassa tiukka äänestys eduskunnassa, sillä käännytyslain kaltaisen poikkeuslain hyväksyminen kiireellisessä järjestyksessä vaatii taakseen eduskunnan viiden kuudesosan enemmistön. 200. kansanedustaja eli puhemies ei äänestä. Jos muut 199 edustajaa ovat paikalla, lakiesityksen läpimeno kestää vain 33 vastaan äänestävää kansanedustajaa.
Lakiesitystä vastustavilla vasemmistoliitolla ja vihreillä on yhteensä 24 edustajaa, joten kymmenen muiden puolueiden edustajaa voisivat ratkaista äänestyksen tuloksen.
Erityisen suuri mielenkiinto asiassa kohdistuu SDP:n kansanedustajiin. Puolueen riveissä on ollut hajontaa asian suhteen, sillä esimerkiksi puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on vastustanut hallituksen esitystä alusta asti. Myös kansanedustaja Elisa Gebhard (sd.) on sanonut, ettei esitettyä lakia pitäisi voida säätää poikkeuslakinakaan.
Vasemmistoliitto ja vihreät ovat saamassa tukea myös hallituspuolueiden riveistä, sillä Suomen Kuvalehden mukaan myös RKP:n Eva Biaudet on äänestämässä lakiesitystä vastaan. Biaudet'n äänestyskäyttäytyminen on aiheuttanut ärtymystä etenkin perussuomalaisissa, sillä maanantaina järjestetyssä elinkeinoministeri Wille Rydmania (ps.) koskeneessa luottamuslauseäänestyksessä Biaudet äänesti tyhjää.