Puolueet yksimielisiä raja-aidan tarpeesta – Marin: Hallitus edistää rahoitusta tälle ja ensi vuodelle

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus tulee edistämään aitahankkeen rahoitusta tämän vuoden lisäbudjetissa ja ensi vuotta koskevassa täydentävässä talousarviossa. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus tulee edistämään aitahankkeen rahoitusta tämän vuoden lisäbudjetissa ja ensi vuotta koskevassa täydentävässä talousarviossa. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Eduskuntapuolueet ovat yksimielisiä Venäjän rajalle ehdotetun aidan tarpeellisuudesta, kertoo pääministeri Sanna Marin (sd.).

Puolueet keskustelivat asiasta yhteisessä kokouksessa eduskunnassa. Marin kertoi kokouksen jälkeen, että hallitus tulee edistämään hankkeen rahoitusta tämän vuoden lisäbudjetissa ja ensi vuotta koskevassa täydentävässä talousarviossa.

–  Olimme yksituumaisia tästä tarpeellisuudesta. Raja esitteli meille esteaidan kokonaisuuden, mitä se konkreettisesti tarkoittaa, ja nyt hallitus tuo eduskuntaan esityksiä tältä osin, Marin sanoi kokouksen jälkeen toimittajille.

Tämän vuoden rahoitus koskee koeosuuden toteuttamista ja ensi vuoden rahoitus varsinaisen rakentamisen aloittamista testistä saatujen kokemusten perusteella. Koeosuuden rahoitusta odotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi lisäbudjetissa vielä tässä kuussa.

Rajavartiolaitos esitti alkusyksystä, että osa itärajasta aidattaisiin laittoman maahantulon estämiseksi. Ennen varsinaisen rakennustyön alkamista on tarkoitus rakentaa koeosuus. Hanketta saatetaan päivittää koeosuudesta talven aikana saatujen kokemusten perusteella.

Purra: Aita toissijainen

Eduskunnassa pidetty kokous ei vaatinut pitkää pohdintaa. Kokous oli ohi runsaassa tunnissa, eli se jopa alitti kahden tunnin aikavarauksen.

Suurten oppositiopuolueiden johtajat eivät pitäneet kokouksen antia erityisen merkittävänä. Perussuomalaisten Riikka Purra arveli, että parlamentaarinen tuki aitahankkeelle oli ennen kokousta yhtä vahva kuin se oli sen jälkeenkin.

Purra piti aitakysymystä toissijaisena verrattuna aiemmin tänä vuonna uusittuun rajavartiolakiin ja siihen, milloin sen pykälät koko rajan sulkemisesta voitaisiin ottaa käyttöön.

–  Kun puhutaan kansallisen turvallisuuden vaarantumisesta, laajamittaisesta maahantulosta ja niin edelleen, nämä eivät ole tietenkään yksiselitteisiä asioita. Se edellyttää tulkintaa ja valtioneuvoston päätöstä. Tästä aiheesta ei tällä kertaa puhuttu, Purra sanoi kokouksen jälkeen toimittajille.

Samoilla linjoilla oli kokoomuksen Petteri Orpo. Kyseessä oli teema, jonka oppositio oli nostanut esille jo ennen kokousta.

–  Miten on valmistauduttu uusien rajapykälien käyttöönottoon, jos Venäjän tilanne äityy sellaiseksi, että Venäjän rajalla on paljon turvapaikanhakijoita ja muita maahantulijoita? Orpo kysyi tilaisuuden jälkeen.

Aitahankkeen kesto on kummeksuttanut oppositiossa. Hankkeen on arvioitu vievän 3–4 vuotta, kun esimerkiksi Baltiassa vastaavia hankkeita on toteutettu hyvin paljon nopeammin. Purra arveli saamiensa tietojen perusteella tämän johtuvan siitä, että Suomessa on erilainen maastonpohja.

Ennen kokousta Orpo sanoi, että itärajalle harkitun aidan koeaika pitäisi olla lyhyempi.

–  Kun koeosuus saadaan hyväksi havaittua, on se sitten kilometri tai viisi, sen jälkeen ripeää toimintaa ja kriittisille alueille aita, Orpo sanoi.

Essayah: Symbolinen merkitys

Sari Essayah (kd.) arveli, että kokouksella oli symbolinen merkitys. Hän vertaa tilannetta viime vaalikauteen, jolloin silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kutsui puoluejohtajat koolle keskustelemaan uusien hävittäjien hankinnasta.

–  Eihän sitäkään kukaan varsinaisesti vastustanut. Se tiedettiin, että ne ovat tulleet käyttöiältään tiensä päähän ja uudistus on välttämätön, Essayah sanoi STT:lle.

Iltapäivän kokous nousi esille jo aiemmin eduskunnan kyselytunnilla. Siellä sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.), jonka alaisuudessa Rajavartiolaitos toimii, perusteli parlamentaarisen tuen tarvetta vaalien läheisyydellä.

–  Rajavartiolaitos on arvioinut, että tämä koko projekti voisi kestää useamman vuoden, ja siksi se tarkoittaa, että seuraavan hallituksenkin olisi siihen hyvä sitoutua, Mikkonen sanoi.

Saramo: Aitaa ja muita tarpeita ei asetettava vastakkain

Rajavartiolaitoksen esityksen mukaan yli 1  300 kilometrin mittaisesta Venäjän-vastaisesta rajasta aidattaisiin enintään viidennes. Kaiken kaikkiaan hankkeen on arvioitu maksavan satoja miljoonia euroja.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmää johtava Jussi Saramo korosti valtion kehysmenojen ulkopuolisen rahoituksen merkitystä. Hän huomautti, että viime vaalikauden hävittäjähankinnat ja tämän vaalikauden panostukset maanpuolustukseen ja turvallisuuteen on tehty vastaavalla tavalla, jolloin niiden toteuttaminen ei ole vaatinut leikkauksia muualta.

–  Minusta on hyvä katsoa turvallisuussektorilla laajemmin, ettei aseteta vastakkain sairaiden hoitamista ja lasten kouluttamista aidan rakentamisen kanssa, Saramo sanoi STT:lle.

Ajankohtainen tilanne esillä nimellisesti

Kokous oli pääministeri Marinin koolle kutsuma. Paikalle oli kutsuttu hallitus, eduskunnan puhemiehistö sekä eduskuntapuolueiden ja -ryhmien puheenjohtajat Lisäksi paikalla oli Rajavartiolaitoksen ja ulkoministeriön edustus.

Ennen kokousta pääministeri kertoi, että aitakysymyksen ohella tapaamisessa tultaisiin käymään parlamentaarisesti läpi "ajankohtaista tilannetta Venäjään liittyen". Hallituslähteestä kerrottiin STT:lle kokouksen jälkeen, että ulkoministeriön esitys asiasta kuitattiin tapaamisessa hyvin nopeasti, minkä jälkeen siirryttiin muihin aiheisiin.

Oman eduskuntaryhmän ja puolueen viime vaalien jälkeen perustanut Ano Turtianen (vkk.) ei ollut paikalla kokouksessa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje