Purra arvostelee suuria ratahankkeita, mutta perussuomalaiset ei ota niihin puolueena kantaa – aiemmin ryhmäjohtaja Tavio kertoi puolueen tukevan hankkeita

Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen suunnitellut uudet raideyhteydet olivat yksi mahdollinen säästökohde, kun valtiovarainministeriö julkaisi ehdotuksia valtion menojen karsimiseksi tai verotulojen lisäämiseksi. LEHTIKUVA / Tomi Hirvinen
Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen suunnitellut uudet raideyhteydet olivat yksi mahdollinen säästökohde, kun valtiovarainministeriö julkaisi ehdotuksia valtion menojen karsimiseksi tai verotulojen lisäämiseksi. LEHTIKUVA / Tomi Hirvinen

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo suhtautuvansa hyvin kriittisesti Etelä-Suomeen suunniteltuihin suuriin ratahankkeisiin.

Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen suunnitellut uudet raideyhteydet olivat yksi mahdollinen säästökohde, kun valtiovarainministeriö julkaisi ehdotuksia valtion menojen karsimiseksi tai verotulojen lisäämiseksi. Purra pitää hyvänä asiana, että ministeriö nosti hankkeet esille.

– En näe, että näistä saatavat hyödyt verrattuna kustannuksiin olisivat niin merkittäviä tässä taloustilanteessa, hän sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa perussuomalaisilla ei kuitenkaan ole yhtenäistä kantaa hankkeiden tulevaisuuteen.

– Tiedän, että monet ehdokkaat kannattavat paikallisia hankkeita, mutta itse suhtaudun niihin hyvin kriittisesti.

Kun STT kysyi viime kuussa puolueen kantaa eduskuntaryhmän turkulaiselta puheenjohtajalta Ville Taviolta, hän piti suuria ratahankkeita hyvänä asiana.

Kokoomus ja SDP tukevat

Kyse on isosta linjauksesta. Hankkeita heikon kannattavuuden vuoksi jo aiemmin arvostellut ministeriö arvioi, että valtio säästäisi niistä vetäytymällä 230 miljoonaa euroa suunnittelukuluja sekä rakennus- ja ylläpitokustannuksia 12 miljardia euroa.

Valtiovarainministeripuolue keskusta ilmoitti tammikuussa haluavansa haudata raideprojektit. Kokoomus ja SDP puolustavat hankkeita.

– Kokoomus on edelleen sitoutunut nopeiden raideyhteyksien tekemiseen. Näemme ne investointeina pitkälle tulevaisuuteen, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo, että puolue on tähän asti kannattanut hankkeiden edistämistä.

– Ne ovat useiden miljardien hankkeita, joista ei ole rahoituspäätöksiä tehty. Niiden osalta mikään ei ole lopullista eikä varmaa, mutta kyllä me olemme niihin olleet sitoutuneita emmekä ole asiaa arvioineet uudelleen.

Ruuan verotusta ei nostettaisi

STT kysyi kolmelta suurimmalta puolueelta niiden näkemyksiä valtiovarainministeriön meno- ja verojulkistuksista.

Kolmikko kehuu ministeriön työtä kuin yhdestä suusta hyväksi buffetiksi, menuksi tai kattaukseksi. He kaikki myös toistavat ministeriön huomion, ettei kyseessä ole sinänsä valmis lista leikkauksia tai veronkiristyksiä vaan virikkeitä esimerkiksi hallitusneuvotteluihin.

– Tämä on aika hyvä buffet. Tässä on ruokia, jotka maistuvat ja sellaisia, jotka eivät. Mikään puolue ei varmasti kaikkea olisi valmis toimeenpanemaan, Mäkynen sanoo.

Osan ministeriön avauksista kolmikko tyrmää yhdessä, kuten arvonlisäveron alennettujen kantojen poiston. Esimerkiksi ruoka ja lääkkeet ovat yleistä linjaa kevyemmin verotettuja, joten muutos nostaisi niiden hintaa.

– Kun on kova inflaatio, emme kannata alv-kantojen nostoja. Esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden hintojen nosto tässä tilanteessa olisi väärää politiikkaa, Orpo sanoo.

Suuret puolueet eivät ole myöskään valmiita luopumaan hoitotakuusta ja vanhustenhuollon hoitajamitoituksesta, joista on säädetty tällä vaalikaudella.

Oppositiossa olevan Orpon mukaan voimaantuloa pitäisi lykätä, koska hoitajia ei ole riittävästi sen toteuttamiseen, mutta Orpo ei luopuisi mitoituksesta. Samoilla linjoilla on toinen oppositiojohtaja Purra.

– Pidämme henkilöstömitoitusta edelleen tarpeellisena. En näe ainakaan tässä vaiheessa näitä kannatettavina korjauskohteina, Purra komppaa.

Linjat listaamattomiin yrityksiin eivät muutu

Ministeriön mukaan arvonlisäverokantojen korottaminen olisi verotuottojen kasvattamiseksi parhaita keinoja verojärjestelmän näkökulmasta. Toiseksi hyväksi vaihtoehdoksi ministeriö nostaa listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristämisen.

Linjaus ei muuta puolueiden kantoja. SDP on esittänyt siitä satojen miljoonien lisätuloja jo aiemmin, kun taas kokoomus ja perussuomalaiset vastustavat.

– Se on varakkaille yrittäjille suuntautuva veroetu, joka lisäksi suuntaa yritysten investointeja kiinteään pääomaan tuotekehityksen kustannuksella, Mäkynen sanoo.

– Tarvitsemme yritystoimintaa ja investointeja. Siksi yritysverotuksen kiristäminen tilanteessa, jossa kasvu on kaikki kaikessa, on väärää politiikkaa, Orpo vastaa.

Perussuomalaiset vastustaa kaikkia veronkorotuksia. Kokoomus hakisi lisätuloja ennen kaikkea haittaveroista, kuten uudesta terveysperusteisesta verosta, jonka säätämistä ministeriö tosin pitää vaikeana.

Puolueet huomauttavat, että lopulliset ratkaisut tehdään hallitusneuvotteluissa.

– Julkisen talouden tila on tällä hetkellä niin huono, ettei mitään keinoja voi sinällään täysin sulkea pois, Purra sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje