Suomen tehohoitokapasiteetti ei tällä hetkellä riitä edes normaaliolojen tarpeisiin poikkeusoloista puhumattakaan. Tilanne johtuu henkilöstöpulasta. Näin sanoo Suomen tehohoitostrategiaa pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama valmisteluryhmä, jonka ehdotus Suomen tehohoidon eskalaatiosuunnitelmaksi julkaistiin tänään.
Mikäli kaikki avoinna olevat tehohoitajien työpaikat olisi täytetty ja niiden sijaisjärjestelyt olisivat kunnossa, Suomen nykyinen tehohoitokapasiteetti riittäisi normaalioloissa. Lisäksi lyhytaikaisesti tehohoitoon voitaisiin ottaa tavanomaisen kuormituksen lisäksi jopa 50 potilasta lisää ilman että muuta sairaalatoimintaa pitäisi heti supistaa.
Tehohoidon riittävyys edellyttäisi tosin sitä, että myös vuodeosastoilla ja jatkohoitopaikoissa olisi riittävästi henkilökuntaa ja kapasiteettia, valmisteluryhmän raportissa sanotaan. Nyt näin ei ole.
Raportin mukaan nykyisen tehohoidon ajoittaiseen paikkapulaan on sama syy kuin päivystysten ruuhkautumiseen: henkilöstöpula. Esimerkiksi Helsingin Meilahdessa olisi 53 tehohoitopaikkaa, jos kaikki avoimet tehohoitajien työpaikat olisi täytetty. Viime vuoden elokuussa käytössä oli kuitenkin vain 45 tehohoitopaikkaa.
Sekä Turun että Kuopion yliopistollisissa keskussairaaloissa käytössä voisi olla 24 paikkaa, elokuussa oli 20.
Henkilöstöpulaan 57-sivuinen raportti palaa toistuvasti.
– Kun jatkohoitopaikoista on pulaa, niin erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkoja täyttävät potilaat, jotka pärjäisivät kevyemmän tason hoitopaikoissa perusterveydenhuollossa tai sosiaalipalveluissa. Nykyisellään teho-osastojen potilaat eivät useinkaan pääse jatkohoitoon erikoissairaanhoidon vuodeosastolle riittävän nopeasti. Tehohoitokapasiteetin riittävyyden varmistaminen edellyttää, ettei teho-osastoilla hoideta muita kuin teho-osastotasoista hoitoa tarvitsevia potilaita, raportissa sanotaan.
Raportin mukaan ennen hoitajapulaa kiireettömiä leikkauksia jouduttiin siirtämään korkeintaan yksittäisinä viikkoina. Keväästä 2022 lähtien leikkausten siirtäminen on kuitenkin ollut arkipäivää, ja se haittaa merkittävästi sekä sairaaloiden toimintaa että hoidon saatavuutta. Samalla hoitovelka kasvaa.
Lisää hoitajia, lisää paikkoja, lisää rahaa
Henkilöstöpulaan palattiin myös perjantaina raportin julkaisun tiedotustilaisuudessa. Valmisteluryhmän puheenjohtaja, Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osaston ylilääkäri Stepani Bendel sanoi toivovansa, että raportissa suositeltu erillinen, tehohoitajaksi pätevöittävä ja jopa tutkintoon tai muuhun muodolliseen tunnustukseen johtava koulutus käynnistyisi pian. Sellaista ei Suomessa tällä hetkellä ole.
Bendelin mielestä tehohoito on hyvinkin vetovoimainen osa-ala terveydenhuollon sisällä, kunhan muutamat perusasiat saataisiin kuntoon. Perusasioihin kuuluu riittävä henkilökunnan määrä.
– Tietenkään tätä ongelmaa ei pystytä yhtäkkiä ratkaisemaan, Bendel jatkoi vastauksessaan STT:n kysymykseen. Hän muistutti, että terveydenhuolto on kokonaisuus, jonka osa tehohoito on.
Nykytilanteessa tehohoitokapasiteetin merkittävä kasvattaminen pitemmäksi aikaa on hyvin vaikeaa ja se perustuu sairaaloiden muun toiminnan merkittävään vähentämiseen, itse raportissa jatketaan.
Tämä on ongelma, koska koronapandemia tuskin jää ainoaksi poikkeustilanteeksi, jossa tehohoidon tarve lisääntyy äkillisesti ja pitkäaikaisesti. Raportissa muistutetaan, että tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi paikallisesta, vaikeasta epidemiasta tai suuresta tulipalosta, josta tulee paljon palovammapotilaita. Sellainen onnettomuus voi lisätä tehohoidon tarvetta yhtäkkiä kuukausiksi niin, että tehohoidossa on tavallisen kuormituksen lisäksi merkittävästi yli 50 ihmistä.
Valmisteluryhmä ehdottaakin, että aivan ensiksi kaikki nykyiset tehohoitajien avoimet työpaikat tulisi saada pikaisesti täytettyä. Sen jälkeen uusia tehohoitajien työpaikkoja pitäisi panna hakuun yliopistosairaaloissa ja suurissa keskussairaaloissa yhteensä 315 kappaletta. Tällaisella lisätyövoimalla Suomen tehohoitokapasiteettia voitaisiin nopeasti nostaa 20–25 prosenttia eli noin 70 potilaspaikan verran. Tämä riittäisi vastaamaan erilaisiin poikkeustilanteisiin.
Lisätyövoiman kustannusarvio on raportin mukaan vähän yli 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Hoitajapula koskee kaikkia Pohjoismaita
Normaalioloissa uusia työvoimaresursseja ei pääsääntöisesti tarvittaisi teho-osastoilla: nykyiset paikat riittäisivät, jos hoitajista ei olisi pulaa. Sen sijaan lisätyövoiman avulla työkiertoa voitaisiin lisätä, tehohoitajat voisivat työskennellä niin teho-osastoilla kuin moniosaajayksiköissä ja he voisivat myös huolehtia niin sairaaloiden kuin muidenkin tahojen akuuttihoitoon liittyvästä koulutuksesta.
Lisätyövoima tulisi raportin mukaan kuitenkin hankkia niin, ettei se vaikeuta sairaaloiden muita toimintoja tai supista niitä. Toisin sanoen alalle tarvittaisiin ylipäätään enemmän työntekijöitä.
Mistä ne saadaan, kun alalta on nimenomaan viime aikoina lähtenyt työntekijöitä?
– Erittäin hyvä kysymys ja kokonaisuus on haastava, vastasi STM:n strategiajohtaja Pasi Pohjola STT:n kysymykseen perjantaina. Pohjola muistutti, että lähi- ja sairaanhoitajien virkoja on tällä hetkellä auki pitkälti yli kymmenentuhatta.
STM on yhdessä ammattijärjestöjen ja muiden tahojen kanssa antanut aiemmin tämän vuoden puolella yli 50 toimenpide-ehdotusta henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi. Niissä nostetaan esiin muun muassa työnjaon uudistaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen.
Pohjolan mukaan oleellista on huolehtia siitä, että terveyden- ja sosiaalihuollon työpaikat ovat houkuttelevia, kiinnostavia ja haluttuja työpaikkoja.
– Näihin työryhmän raportti antaa enteitä, mutta ne vaativat toimeenpanoa.
Pohjola on samaa mieltä Bendelin kanssa: nopeaa ratkaisua henkilöstöpulaan ei todennäköisesti ole olemassa.
Lisäksi henkilöstöpula ei kosketa vain Suomea. Tänään julkaistun raportin valmisteluryhmä kysyi myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan tehohoidon tilanteesta maiden anestesiologi- ja tehohoitoyhdistyksiltä. Kaikista maista vastattiin, että tehohoidossa on tällä hetkellä riittämätön määrä hoitajia. Lisäksi Ruotsista ja Tanskasta sanottiin, ettei tehohoitolääkäreitäkään ole tarpeeksi.