Rokoteasiantuntija, THL:n entinen pääjohtaja Juhani Eskola: "Liian vähän huomiota rokotteiden tuotantoon ja jakeluun, innostus kohdistui kehittämiseen"

THL:n pääjohtajana toiminut professori Juhani Eskola ei ole hämmästynyt koronanrokotteiden tuotannon tökkimisestä. Suomen parhaisiin rokoteasiantuntijoihin kuuluva Eskola sanoo, että virusten jättiskaalassa tapahtuva kasvattaminen on hyvin vaikeaa. Eskolalla on omaa kokemusta asiasta, sillä hän on työskennellyt Ranskan suuren rokotevalmistajan, Sanofi Pasteurin lääketieteellisenä johtajana.

. Professori Juhani Eskola seuraa koronarokotteiden kehittämistä ja tuotantoa aitiopaikalta. Hän on CEPI:n, kansainvälisen rokotteiden kehittämistä ja valmistamista rahoittavan järjestön turvallisuusseurantaryhmän jäsen. Ryhmä on seurannut keskeisten koronarokotteiden kehittämistä.

. –Ryhmässä oli alusta alkaen huolena rokotetuotannon skaalaaminen riittävän isoksi. Rummutimme rokotevalmistajille ja poliittisille päättäjille, että pitäkää huolta siitä, että tuotannon laajentamiseen satsataan. Kaikki olivat innostuneita siitä, että kehitetään rokote nopeasti, liian vähän kiinnitettiin huomiota siihen kuka sitä tuottaa, ja missä sitä pystytään tuottamaan.

. Nyt Euroopassa on oltu pettyneitä markkinoille hyväksyttyjen rokotteiden saatavuuteen. Eskolan mielestä uusien tehtaiden rakentamiseen olisi pitänyt herätä aiemmin. Yhdysvalloissa tehtaiden rakentamiseen on satsattu eniten.

. Hänen mukaansa varovaisuus investoinneissa on tietysti ymmärrettävää, jos asiaa ajatellaan rokotevalmistajan kannalta. Johdon on vaikea perustella uuden tehtaan rakentamista ennen kuin tiedetään saadaanko rokote ylipäätään kehitettyä.

. Taustalla muistetaan hyvin sars-rokotteen kehittäminen. Alussa sars näytti hyvin huolestuttavalta sairaudelta, mutta Kiinasta lähtenyt epidemia rauhoittui ja rokotetta ei tarvittu.

. –Jos sarsin kohdalla olisi rynnätty rakentamaan tehtaita, niin jälkeenpäin olisi ilkuttu, että miksi rakensitte tehtaat, kun rokotetta ei tarvittu.

. Biologiset prosessit ovat vaativia . Ranskalaisen lääkeyhtiö Sanofin rokotteisiin keskittyvä liiketoimintayksikkö Sanofi Pasteur toimittaa vuosittain yli miljardi rokoteannosta. Yrityksellä on paljon kokemusta kahdesta virusrokotteesta, influenssa- ja poliorokotteesta. Eskola oli Sanofi Pasteurin lääketieteellinen johtaja 2000-luvun alussa neljän vuoden ajan.

. –En ole hämmästynyt koronarokotteiden tuotannon pullonkauloista. Olen nähnyt ennenkin näitä ongelmia.

. Eskola muistuttaa, että koronarokotteisiin tarvittavien virusten kasvattaminen on biologinen prosessi, joka ei onnistu käskemällä.

. –Vaikka pannut ja kattilat ovat kuumina, niin keitos ei aina onnistu. Kukaan ei välttämättä ole syyllinen, vaan prosessi on vaativa. Eroa on myös siinä kasvatetaanko virusta pieniä vai massiivisia määriä.

. Monet koronarokotetehtaat kasvattavat nyt ensi kertaa viruksia miljoonien rokoteannosten tuotantoon tarvittavia määriä.

. Sanofi Pasteurin oma koronarokotekehitys takkusi talvella, eikä se ole mukana kevään tuotantokilpailussa. Yritys on tarjoutunut auttamaan muita tehtaita rokotevirusten tuotannossa, jossa Sanofilla on paljon osaamista.

. Rokotekehityksen nopeus yllätti . Kokenut rokotemies Juhani Eskola sanoo olevansa positiivisesti yllättynyt koronarokotteiden kehittämisen vauhdista. Kiina julkaisi tiedot koronaviruksesta vain noin vuosi sitten, ja nyt on jo käytössä useita rokotteita. Yleensä rokotteiden kehitystyö kestää ainakin viisi vuotta.

. Eskola sanoo, että rokotteen kehittämisen vauhtiin on useita syitä.

. Ensinnäkin pohjatietoa oli paljon sars- ja ebola -rokotteiden kehittämisen ajoilta. Tätä ja muuta uutta tekniikka ja osaamista päästiin hyödyntämään. Toiseksi rahaa kehitystyöhön oli tarjolla avokätisesti. Kolmanneksi yhteistyö oli poikkeuksellista. Tieteellistä tietoa viruksen genomista jaettiin avoimesti ja myös rokotevalmistajat liittoutuivat.

. Lisäksi lääkevalvontaviranomaiset ovat sujuvoittaneet omia käytäntöjään rokotteiden myyntilupien arvioinnissa.

. Maailmanlaajuinen jakelu vie aikaa . Eskola on alusta asti miettinyt onko rokotteiden maailmanlaajuiseen jakeluun riittävästi mekanismeja.

. –Kukaan ei ole lopullisesti turvassa, jos virusta ei saada maailmanlaajuisesti pysäytettyä.

. Eskola sanoo nyt olevansa optimistinen rokotteen maailmanlaajuisen jakelun onnistumisesta.

. –Se ei kuitenkaan onnistu vuodessa eikä kahdessa. Rikkaat maat näköjään rokotetaan ensin ja sitten rokottaminen leviää muualle.

. Suomen hän uskoo olevan jo kesällä paljon paremmassa tilanteessa kuin nyt.

. –Kaikkia ei saada rokotettua kesään mennessä, mutta iso osa saadaan. Jos viruksen luontaisessa kulussa vielä tapahtuu heikkenemistä, niin kesä on jo helpompi.

. Suomen linjausta rokotejärjestyksestä Eskola pitää viisaana. Järjestyksen mukaan ensin rokotetaan koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat. Sen jälkeen vuorossa ovat ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia.

. Rokotejärjestystä on myös kritisoitu. Arvostelijat ovat esittäneet, että ensin rokotteita pitäisi jakaa sinne, jossa koronaa esiintyy eniten.

. –En usko, että pysyttäisiin perässä, jos koko ajan mentäisiin sinne, missä tautipesäkkeitä on eniten. Maakuntien välillä ei ole niin suuria eroja, että se perustelisi järjestyksen muuttamista.

. Rokotekattavuus toteutuu . Eskola on työuransa aikana perehtynyt myös rokotevastaisuuteen. Hän veti maailman terveysjärjestössä, WHO:ssa työryhmää, joka kävi läpi syitä, joita rokotteiden ottamista epäröivillä on.

. Eskolan mukaan rokotevastaisuuden taustalla on paljon erilaisia tekijöitä, kuten käytännön ongelmia ja tiedon puutetta, mutta osalla kieltäytymisen takana on myös aatteellisuutta.

. Eskola uskoo, että koronarokotteen kattavuus nousee Suomessa hyväksi.

. –Kyllästyminen tähän tilanteeseen on suurta. Kaikki haluavat päästä irti rajoituksista. Tilanteesta pääsee pois korkean rokotekattavuuden kautta.

. Omaan rokotetuotantoon ei ole resursseja . THL:n edeltäjä Kansanterveyslaitos lopetti oman rokotetuotantonsa Suomessa vuoden 2004 alussa. Rokotteita ehdittiin valmistaa yli sata vuotta. Viimeisenä Kansanterveyslaitos valmisti jäykkäkouristus-, hinkuyskä- ja kurkkumätärokotetta eli niin sanottua kolmosrokotetta.

. Kansanterveyslaitos teki rokotteita oman maan tarpeisiin muutaman kymmenen ihmisen voimin. Laitoksen kehittämät rokotteet kävivät vanhanaikaisiksi. Erityisesti hinkuyskärokote aiheutti sivuvaikutuksena lapsille kuumetta. Maailmalla kehitetyt rokotteet pyyhälsivät Suomen oman rokotetuotannon ohi.

. Monet poliitikot ovat vaatineet rokotetuotannon aloittamista uudelleen Suomessa koronapandemian vuoksi. Vaatimuksia ovat esittäneet ainakin kansanedustajat Sari Tanus (kd.), Mia Laiho (kok.), Elina Lepomäki (kok.), Arja Juvonen (ps.) ja Paavo Arhinmäki (vas.).

. Professori Juhani Eskola on vahvasti sitä mieltä, että Suomella ei ole täyteen itsenäiseen rokotetuotantoon riittävästi resursseja. Hän uskoo, että rokoteosaamista Suomeen saataisiin ja ainakin sopimustuotantoon asti voimat riittäisivät, mutta rokotteiden jatkuvaan kehitykseen ja tuotantoon liittyvät investoinnit kohoaisivat miljardi-luokkaan, melkein hävittäjäkauppojen tasolle.

. –Jos tuotanto todenteolla haluttaisiin käynnistää, niin kannattaisi selvittää pohjoismaiset tai EU-tasoiset yhteistyön mahdollisuudet.

. Kuka: Juhani Eskola . Toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n pääjohtajana vuosina 2014 - 2018.

. Aiemmin THL:n edeltäjän, Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osaston johtaja, myöhemmin rokoteosaston johtaja ja vuodesta 2004 ylijohtaja.

. Vuosina 2000–2004 hän toimi Ranskassa rokotteisiin erikoistuneen Sanofi Pasteurin lääketieteellisenä johtajana. Hän vastasi parinkymmenen rokotteen kliinisestä kehittämisestä.