Ruotsin pääministeri Kristersson täsmensi aiempaa Turkki-kommenttiaan: "Kyse on väärinkäsityksestä"

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tapasi mediaa Tukholmassa keskiviikkona, koska Ruotsi on aloittanut EU:n neuvoston puheenjohtajamaana vuoden alussa. Arkistokuva. LEHTIKUVA / AFP
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tapasi mediaa Tukholmassa keskiviikkona, koska Ruotsi on aloittanut EU:n neuvoston puheenjohtajamaana vuoden alussa. Arkistokuva. LEHTIKUVA / AFP

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson täsmensi keskiviikkona Tukholmassa medialle aiempaa kommenttiaan Turkin pyynnöistä, jotka koskevat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Kristerssonin mukaan asiaan on liittynyt väärinkäsitystä.

Kyse on Kristerssonin sunnuntaisesta kommentista, jonka mukaan Turkki pyytää Ruotsilta Nato-jäsenyyden suhteen enemmän kuin Ruotsi voi tai aikoo antaa.

Kristersson tapasi mediaa Tukholmassa keskiviikkona, koska Ruotsi on aloittanut EU:n neuvoston puheenjohtajamaana vuoden alussa. Hän sanoi, että Turkin kanssa allekirjoitetun yhteisymmärrysasiakirjan kanssa on edistytty.

–  Meillä on jatkuvia tapaamisia ja näytämme Turkille, että teemme juuri sen, mitä lupasimme.

Ihmisten palauttaminen vain Turkin pyynnön perusteella ei kuitenkaan ole maan poliittisessa järjestelmässä mahdollista, Kristersson täsmensi.

Kansainvälistä mediaa kiinnosti myös se, kuinka Ruotsi aikoo pitää erillään puheenjohtajamaana painottamansa oikeusvaltioperiaatteen ja Unkarin mahdolliset kiristysyritykset Nato-jäsenyydellä. Unkarilta on jäädytetty tällä hetkellä miljardien eurojen edestä EU-rahoitusta, kunnes se saa laitettua oikeusvaltiotaan nykyistä parempaan kuntoon.

Unkari ja Turkki ovat ainoat maat, jotka eivät ole toistaiseksi ratifioineet Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä.

Eurooppaministeri Jessika Rosvallin mukaan EU- ja Nato-prosessit täytyy pitää erillään.

–  En usko, että oikeusvaltioperiaatteesta kiinni pitäminen vaikuttaa, hän sanoi asiasta.

Kauppasota kummittelee

Ruotsin puheenjohtajakauden iskusanoja ovat oikeusvaltioperiaatteen lisäksi turvallisuus, kilpailukyky ja vihreä siirtymä. Erityisesti kaksi viimeistä sisältävät tällä hetkellä myös aineksia unionin sisäiseen eripuraan, joskaan Kristersson tai muut ministerit eivät tahtoneet kunnolla antautua tälle keskustelulle.

Kyse on siitä, miten pitäisi vastata Yhdysvaltojen vihreän elvytyksen pakettiin, joka sisältää yhdistelmän protektionistista sääntelyä ja massiivista tukea vihreän siirtymän investoinneille Yhdysvalloissa. Unionin alueella Yhdysvaltojen toiminta on aiheuttanut pelkoja siitä, että sen tärkeimmästä liittolaisesta muodostuu investointi-imuri, minkä seurauksena tuotantoa voisi ohjautua yhä enenevissä määrin Yhdysvaltoihin.

Tämän ongelman ratkaiseminen ei ole helppoa, ja asiasta on alustavien merkkien perusteella eriäviä näkemyksiä sekä unionin jäsenmaissa että EU-komissiossa.

Samalla, kun unionin kilpailukykyä pitäisi petrata, pitäisi välttää kauppasota Yhdysvaltojen kanssa. Lisäksi erityisesti Suomen kaltaiset pienet ja vientivetoiset maat ovat helposti ongelmissa, jos isot valtiot alkavat lisätä unionin sisällä valtiontukia omien maidensa yrityksille.

EU:n sisäasioista vastaava komissaari Thierry Breton on Politico-verkkolehden mukaan jo väläyttänyt EU:lle omaa puhtaan teknologian pakettia, mikä käytännössä merkitsisi tukiaisia vihreälle teollisuudelle. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on puolestaan nostanut esille, pitäisikö valtiontukisäännöistä joustaa ja pohtia uusia yhteisrahoitteisia ratkaisuja.

Sekä Kristersson että eurooppaministeri Rosvall toistelivat, että lyhyen aikavälin kilpailukyvyn lisäksi on ajateltava pidemmän aikavälin kilpailukykyä. Vaikka kaksikko ei sitä suoraan sanonut, pitkän ajan kilpailukyvyn korostaminen saattaisi viitata kauppasodan todennäköisyyttä lisäävien ratkaisujen välttämiseen.

Tulkintaa tukee se, että viime huippukokouksessa esimerkiksi Saksa ja unionin pohjoiset jäsenmaat suhtautuivat Von der Leyenin ehdotukseen skeptisesti, mutta Ranska ja Etelä-Eurooppa puolestaan niitä avoimemmin.

Ruotsalaisministerit olivat kuitenkin siinä määrin kieli keskellä suuta, että näihin tulkintoihin on toistaiseksi syytä suhtautua suurella varauksella.

–  On liian aikaista vastata toistaiseksi siihen, mikä vastauksen pitäisi olla, eurooppaministeri Rosvall sanoi.

Voisiko Ruotsi lähettää panssarivaunuja?

Myös Ukraina on luonnollisesti tiiviisti asialistalla Ruotsin puheenjohtajuuden aikana. Ruotsin hallitus tuntuu allekirjoittavan laajasti sen, että Ukrainassa taistellaan maan oman itsenäisyyden lisäksi Euroopan turvallisuusjärjestyksestä.

Tätä näkemystä esittävät esimerkiksi puolustusministeri Pål Jonson ja ulkoministeri Tobias Billström.

Yhden hallituslähteen mukaan Ruotsissa on halua tehdä yhä enemmän Ukrainan hyväksi ja myös lähettää raskasta aseistusta Ukrainaan. Tämä saattaisi mahdollisesti tarkoittaa myös taistelupanssarivaunuja, mikäli se sopii esimerkiksi puolustusvoimien harjoitussykliin ja muihin Ruotsin puolustuksen kannalta tärkeisiin asioihin. Tässä keskustelussa ei kuitenkaan tullut vielä esille viitteitä varsinaisesta päätöksestä.

Leopard-panssarivaunujen lähettäminen Ukrainaan vaatii lisäksi vihreää valoa myös Saksalta, joka on alun perin myynyt aseet.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén puolestaan totesi julkisessa tiedotustilaisuudessa iltapäivällä olevansa avoin erilaiselle avulle ja toi esille, että kyse on lopulta poliittisesta päätöksestä. Esimerkiksi minkäänlaisia panssarivaunujen määriä hän ei suostunut arvioimaan ja toi esille punninnan tärkeyttä asiassa.

–  Se sisältää myös riskejä, hän sanoi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje