Sote-alan kysely: Osa ihmisistä jäämässä paitsioon hyvinvointialueilla

Sosiaalibarometrin vastauksista käy ilmi, että ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja palveluja ei ole huomioitu riittävästi hyvinvointialueen valmistelussa. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN
Sosiaalibarometrin vastauksista käy ilmi, että ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja palveluja ei ole huomioitu riittävästi hyvinvointialueen valmistelussa. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN
  • STT
Jaa artikkeli

Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on vaarassa hyvinvointialueilla, uskoo kolmannes kuntien sote-johtajista ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattoreista.

Asia selviää Suomen sosiaali ja terveys -yhdistyksen (Soste) teettämästä tuoreesta Sosiaalibarometri-kyselystä.

Vuoden 2023 alussa vastuu hyvinvointia ja terveyttä edistävästä työstä jakautuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Sosiaalibarometriin vastanneiden mukaan vastuunjako ja yhteistyön rakentuminen käytännössä ovat vielä epäselvät.

Sosiaalibarometrin vastauksista käy ilmi, että ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja palveluja ei ole huomioitu riittävästi hyvinvointialueen valmistelussa. Eniten vastaajat kantoivat huolta erityisesti pitkäaikaissairaista, kotihoitoa tarvitsevista, haja-asutusalueilla asuvista ja digipalveluja taitamattomista.

Sosiaalibarometrin tulokset pohjautuvat yli 1  400 sosiaali- ja terveysjohtajan, kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä koordinoivan viranhaltijan sekä paikallisen, alueellisen tai valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön vastauksiin.

Synkimmät näkemykset Keski-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa

Sosten mukaan hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on ikääntyneille esimerkiksi seniorikuntosaleja, vertaistukiryhmiä, kerhoja, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä, terveystarkastuksia ja päivätoimintaa.

–  Järjestövastaajat ennakoivat kuntien vastaajia useammin heikennyksiä joidenkin ihmisryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Alueellisista järjestöistä näin epäilee yli puolet. Eniten väliinputoajia ennakoivat Keski-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Lapin vastaajat, kuvailee Sosten tutkija Anne Eronen tiedotteessa.

Heikennysten pelätään kohdistuvan myös esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa oleviin ihmisiin, joilla on muun muassa päihde- ja mielenterveysongelmia.

–  Näiden ihmisryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on usein rahoitettu kuntien sosiaali- ja terveystoimesta. Sosiaalibarometrin vastaajat epäilivät, että kunnat ja hyvinvointialueet karsivat jatkossa resurssien niukentuessa ei-lakisääteisiä toimintoja. Vastaajat näkivät riskinä, että myös järjestöjen rahoitusleikkaukset kohdistuvat erityisesti juuri näitä pieniä väestöryhmiä tukeviin yhdistyksiin, Eronen sanoi.

Kyselyyn vastanneiden mukaan hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn vaaranpaikat ovat vältettävissä, jos työhön varataan resursseja sekä kunnissa että hyvinvointialueilla.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje