Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen, todetaan sisäministeriön tiistaina julkaisemassa kansallisessa riskiarviossa.
Suomen lähialueen sotilaallinen tilanne on riskiarvion mukaan tällä hetkellä kuitenkin rauhallinen eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.
Akuuttiin huoleen suomalaisilla ei olekaan syytä, vakuuttivat sisäministeriön ja puolustusministeriön edustajat tiistaina toimittajille järjestetyssä infotilaisuudessa. Suomalainen yhteiskunta on varautunut erityyppisiin häiriötilanteisiin ja turvallisuusuhkiin varsin hyvin, tilaisuudessa todettiin.
Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan viime vuoden helmikuussa on kuitenkin merkittävästi epävakauttanut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä. Paluu sääntöpohjaisiin ja yhteistyövaraisiin Venäjä-suhteisiin nähdään tulevina vuosina epätodennäköisenä.
Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien arvioidaan liittyvän todennäköisimmin yleiseurooppalaiseen kriisiin tai olevan seurausta Suomen lähialueella kehittyvästä sotilaallisesta konfliktista.
– Mahdollinen Euroopan laajuinen tai Itämeren alueella tapahtuva sotilaallinen konflikti vaikuttaisi Suomeen, ja Suomen olisi vaikea pysytellä sen ulkopuolella, raportissa todetaan.
Sodan pitkittymisen vaikutuksia on sisäministeriön pelastusosaston varautumisjohtajan Jussi Korhosen ja puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin Olli Rusasen mukaan vielä hankala arvioida.
– Siinä tilanteessa, jossa sota ei laajene ja Venäjän pyrkimysten pääpaino ja pääosa Venäjän voimasta on Ukrainan suunnalla, se toisaalta keventää uhkaa niiden maiden osalta, jotka kokevat uhkaa Venäjän suunnalta, Rusanen sanoi.
Venäjän toimet vaikuttavat myös välillisesti
Sen lisäksi, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa horjuttaa vakautta Euroopassa, se myös vaikuttaa maailmanlaajuisesti muun muassa energia- ja ruokakriisin sekä kasvavan inflaation myötä.
Sodalla on ollut merkittävä vaikutus energiajärjestelmään. Aiempiin vuosiin verrattuna energiajärjestelmän häiriöiden uhkataso on raportin mukaan noussut erityisesti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
– Vaikutukset energiavirtoihin ovat nostaneet energian hintaa ja vaikeuttaneet saatavuutta. Myös energiainfrastruktuuriin kohdistuva hybridi- ja kyberoperaatioiden uhkataso on kasvanut, riskiarviossa todetaan.
Riskiarvion mukaan esimerkiksi energiahuollon häiriöt, kuten sähkön saannin suurhäiriö ja polttoaineiden saannin vakavat häiriöt, vaikuttavat laaja-alaisesti ja vakavasti yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Elintärkeiksi toiminnoiksi määritellään muun muassa väestön toimintakyky, infrastruktuuri, sisäinen turvallisuus sekä puolustuskyky.
Muuttunut geopoliittinen tilanne ja suurvaltakilpailu lisäävät myös kansainvälisten markkinoiden epävarmuutta ja vaikeuttavat myös suomalaisyritysten toimintaa.
Sotaa käydään myös ihmisten mielissä
Sotilaallisen voimansa lisäksi Venäjä on kohdistanut voimakasta hybridivaikuttamista erityisesti Ukrainaan, mutta myös Ukrainaa tukeviin valtioihin.
Hybridivaikuttamisen tavoitteena on sisäministeriön mukaan hyödyntää kohteeksi valitun valtion haavoittuvuuksia ja pyrkiä tekemään se mahdollisimman peitellysti. Hybridivaikuttamisen keinoja voivat olla poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten keinojen lisäksi informaatio- ja kybervaikuttaminen.
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen, päätöksentekijöihin ja sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn.
Raportin mukaan informaatiovaikuttaminen, vaalihäirintä, vihapuhe ja disinformaation tarkoituksellinen levittäminen ovat nousseet demokratiaa, ihmisten yhdenvertaisuutta, sanan- ja mielipiteenvapautta sekä lehdistön vapautta uhkaaviksi tekijöiksi.
Informaatiovaikuttaminen voi myös olla osa fyysisessä ympäristössä tapahtuvaa vaikuttamista. Esimerkiksi palvelunestohyökkäyksillä, tietomurroilla tai kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvalla häirinnällä voidaan pyrkiä fyysisen ympäristön lisäksi vaikuttamaan informaatioympäristöön ja tätä kautta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja toimintakykyyn.
Toistaiseksi Suomeen kohdistuneella informaatiovaikuttamisella ei ole ollut laajamittaista tai lamauttavaa vaikutusta yhteiskunnan toimintakykyyn, raportissa kuitenkin todetaan.
– Yhteiskunnan perusrakenteet ja -ominaisuudet, kuten ihmisten vahva luottamus instituutioihin, toisiinsa, viranomaisiin, demokratiaan sekä vastuullisesti toimivaan mediaan ja oikeusvaltioon suojaavat suomalaista yhteiskuntaa informaatiovaikuttamisen vaikutuksilta. Lisääntyvä polarisaatio, syrjäytyminen ja vastakkainasettelu kuitenkin uhkaavat resilienssin taustalla olevaa yhteiskunnallista luottamusta ja sitä kautta yhteiskunnan kriisinsietokykyä, raportissa sanotaan.
Ilmastopolitiikan kiristyminen kasvattanee riskejä
Nopeasti muuttuvan ilmaston vaikutukset näkyvät tuoreessa riskiarviossa usean uhkamallin kohdalla.
Ilmastonmuutoksen suorien ja epäsuorien vaikutusten rinnalle tuoreessa riskiarviossa on nostettu niin sanotut siirtymäriskit. Niillä tarkoitetaan riskejä, jotka syntyvät siirtymästä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Riskiarviossa todetaan, että riskit luultavasti kasvavat ilmastopolitiikan kiristyessä, jos niitä ei vähennetä tai hallita.
Siirtymävaikutukset voivat liittyä esimerkiksi energiamurrokseen vaadittujen raaka-aineiden turvaamiseen tai energiapolitiikan käyttöön vallan välineenä. Uhkana on myös ilmastopolitiikan seurauksena valtion sisällä kasvava yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja eriarvoisuuden kokemus, riskiarviossa mainitaan.
Lämpenevä ilmasto muun muassa lisää sään ääri-ilmiöitä ja niihin liittyviä riskejä. Myös luontokato voi pitkällä aikavälillä vaarantaa talouden ja hyvinvoinnin perustaa, riskiarviossa todetaan.
Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen ja siihen linkittyvien haasteiden, kuten ruuan ja veden saatavuuden sekä muuttoliikkeen, arvioidaan voivan aiheuttaa eriarvoisuutta, luoda näköalattomuutta, kasvattaa jakolinjoja sekä lisätä populististen liikkeiden vetovoimaa.
Todennäköisyyksien arvioinnista luovuttiin
Maailmanlaajuisiksi haasteiksi arviossa todetaan ilmastonmuutoksen lisäksi muun muassa konfliktit, muuttoliike sekä pandemiat.
Myös EU:n sisällä havaittu kehitys esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa, jäsenvaltioiden eriytyvät talousnäkymät, kasvava velkaantuminen sekä suurvaltakamppailun kiihtyminen voivat aiheuttaa haasteita EU:n yhtenäisyydelle sekä sen päätöksenteko- ja toimintakyvylle.
EU:n toimintakykyyn voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös sitä hajottavalla politiikalla, minkä vuoksi yhtenäisyys ja päätöksenteko ovat erityisen merkittävässä asemassa.
Riskiarviossa tarkastelun kohteena ovat kriisinsietokykyä ja varautumista edellyttävät, suhteellisen äkillisesti kehittyvät häiriötilanteet ja uhkamallit. Uhkamallit ja häiriötilanteet ovat pääosin samoja kuin edellisessä, vuoden 2018 riskiarviossa. Uusia arvioituja riskejä tuoreessa julkaisussa ovat useammat yhtäaikaiset laajat maastopalot sekä äärimmäisen voimakas avaruusmyrsky.
Edellisestä riskiarviosta poiketen tuoreessa raportissa ei oteta kantaa uhkien todennäköisyyteen.
– Meillä ei ole luotettavaa keinoa arvioida uhkien todennäköisyyttä. Viime arviossa arvioitiin todennäköisyyden muutosta eli onko todennäköisyys kasvamassa vai vähenemässä. Epävakaat ajat ovat vaikuttaneet siten, että nyt todennäköisyyden muutostakin on hankala arvioida, varautumisjohtaja Jussi Korhonen kertoi.
Kansallisessa riskiarviossa arvioidaan riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseen. Ensimmäinen kansallinen riskiarvio valmisteltiin vuonna 2015. Vuonna 2018 laadittiin toinen kansallinen riskiarvio, joka päivitettiin vuosien 2022–2023 aikana.