Suomen Yrittäjät vaatii kesään asti jatkoa työttömyysturvalle, jota on saanut jo yli 43 000 yrittäjää – nämä alat kärsivät eniten koronakriisin venymisestä

Kun koronakriisi venyy, jatkuu myös yritystukien tarve. Yrittäjän työmarkkinatuen voimassaolon piti loppua vuoden lopussa, mutta hallitus on esittänyt väliaikaisen tukioikeuden jatkamista maaliskuun 2021 loppuun saakka. Suomen Yrittäjien mielestä jatko on liian lyhyt.

. Yrittäjät on esittänyt lausunnossaan, että yrittäjän oikeutta työmarkkinatukeen pitäisi jatkaa kesäkuun loppuun.

. – Kun tilanne on taas menossa heikompaan suuntaan, olisi kannattanut ilman lisäbyrokratiaa hoitaa tämä saman tien kesäkuun loppuun. Tässä koronakriisissä pidentäminen olisi luonut johdonmukaisuutta, luotettavuutta ja ennustettavuutta, toteaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

. – Nettona ajatellen tämä tuki ei ole yhteiskunnalle kallis operaatio. Ilman työmarkkinatukea moni konkurssiin joutunut yrittäjä olisi tippunut muun sosiaaliturvan piiriin.

. Yrittäjien lausunnon mukaan yritystoiminnan lopettaminen kokonaan työttömyysetuuden saamiseksi aiheuttaa väliaikaista työmarkkinatukea suuremmat kulut etuusjärjestelmälle, eikä jatko maaliskuun loppuun riitä kannattelemaan varsinkaan sesonkiluonteista toimintaa harjoittavia yrittäjiä pandemian yli.

. Työmarkkinatuen avulla yrittäjät voivat välttää esimerkiksi yhden yrityksen alasajon ja uuden perustamisen. Työmarkkinatukea saavan yrittäjän ei ole pakko lopettaa yritystoimintaansa, mikä on yleensä edellytys yrittäjän työttömyysturvan saamiselle.

. – On varmasti yrityksiä ja yrittäjiä, jotka eivät toivu koronakriisistä ja lopettavat lopullisesti. On silti myös paljon yrityksiä, joilla on selkeää markkinarakoa ja kysyntää kriisin jälkeen, kunhan ne pääsevät toimimaan normaalioloissa, Kuismanen sanoo.

. Yli 43 000 yrittäjää tarvinnut työttömyysturvaa . Koronaviruspandemian aikana yrittäjillä on ollut väliaikainen oikeus työmarkkinatukeen riippumatta yrityksen koosta tai yhtiömuodosta. Kuismanen on yllättynyt siitä, kuinka moni yrittäjä on ollut tuen piirissä.

. Kelan tilastojen mukaan työmarkkinatukea on saanut huhti-lokakuussa yhteensä yli 43 000 yrittäjää lähes 140 miljoonan euron edestä. Syys-lokakuussa yrittäjien työmarkkinatuen saajia oli edelleen yli 21 000 kuukaudessa.

. – Jos tukea hyödyntää lopulta ainakin 50 000 yritystä, se on aika suuri osuus Suomen yli 280 000 toimivan yrityksen kannasta, pois lukien alkutuotanto. Uskon, että tämän tarve on yllättänyt myös hallinnon.

. Hallitus antoi lakiesityksen yrittäjän työmarkkinatuen jatkosta eduskunnalle 19. marraskuuta, ja se on nyt käsittelyssä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

. Jos yrittäjän oikeutta jatketaan maaliskuun loppuun, tukea maksettaisiin arviolta noin 22 000 yrittäjälle. Määrärahan tarve on arviolta 47,7 miljoonaa euroa, joka sisällytetään valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.

. Mikäli uusia koronarajoituksia asetetaan ja kuluttajien kysyntä heikkenee, työmarkkinatukea voisi tulla maksettavaksi arviolta noin 30 000 yrittäjälle ja määrärahan tarve olisi arviolta noin 65 miljoonaa euroa.

. Tarve kolmannelle kierrokselle kustannustukea . Mika Kuismasen mukaan työmarkkinatukea ovat tarvinneet pääasiassa yksinyrittäjät ja pienemmät työnantajayrittäjät.

. Isommat yritykset ovat käyttäneet muita tukimuotoja, kuten kustannustukea ja maksujärjestelymahdollisuuksia esimerkiksi työeläkemaksuissa.

. Kuismasen mukaan edelleen on iso tarve varsinkin kustannustuelle, jonka toinen hakukierros alkaa joulukuun lopussa. Hän on melko varma siitä, että yritykset tarvitsevat myös kolmannen kierroksen kustannustukea.

. – Kyllähän tämä uhkaavalta näyttää viime päivien tietojen valossa.

. Myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on väläyttänyt kolmatta kustannustukikierrosta ensi vuodelle. Vanhanen kertoi sunnuntaina Ylellä, että kustannustuen mahdolliselle kolmannelle kierrokselle on tehty 500 miljoonan euron varaus.

. Jo marraskuun alussa kustannustuen kolmannen kierroksen tarpeesta puhui elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) Suomen Yrittäjien valtuuston kokouksessa.

. Kustannustuen ensimmäiselle kierrokselle varattiin 300 miljoonaa euroa, josta yli puolet jäi jakamatta. Vuoden seitsemännen lisäbudjetin yhteydessä hallitus päätti, että kustannustuen toisen kierroksen potti nousee 550 miljoonaan euroon.

. Kuismanen pitää hyvänä sitä, että kustannustuen toisen hakukierroksen ehdot ja joustavuus ovat parantuneet huomattavasti ensimmäisestä kierroksesta. Silloin tukea maksettiin yli 126 miljoonaa euroa, mutta hakemuksista hylättiin 72 prosenttia eli yli 9 000 kappaletta.

. – Kriteeri ei ole se, saako tukea useampi yritys kuin viime kierroksella. Olennaista on se, saavatko tukea kohdennetusti paremmin ne yritykset, jotka ovat aidosti kärsineet pandemiasta vai jäävätkö ne sen ulkopuolelle kuten kävi ykköskierroksella, Kuismanen sanoo

. – Kakkoskierroksella totta kai tulee olemaan ongelmakohtia, mutta keskimäärin se tulee kohdentumaan paremmin apua tarvitseville yrityksille.

. "Talvesta tulee aika kylmä juuri näille sektoreille" . Kuismasen mukaan koronakriisin jatkuminen ja rajoitusten tiukentuminen osuvat erityisen voimakkaasti teollisuuteen ja rakentamiseen, joissa lupahakemukset ja tilaukset ovat tippuneet voimakkaasti.

. – Luonnollisesti ravintolat dominoivat keskustelua, ja näiden toimialojen pelastaminen on tärkeää. Arvonlisän luonnin ja työllisyyden kannalta meidän täytyy myös alkaa siirtää katsetta pikku hiljaa raskaaseen teollisuuteen ja rakentamiseen ja ennakoimaan näiden sektoreiden vaikeudet. Ennustan, että talvesta tulee kyllä aika kylmä juuri näille kahdelle sektorille.

. Kuismanen muistuttaa, että yritysten koronatukien jatkamisessa on myös vaaransa. Yritykset voivat joutua entistä pahempaan pulaan, jos esimerkiksi vero- ja työeläkemaksujen lykkäyksiä jatketaan edelleen automaattisesti.

. – Kategorinen jatkaminen ei ole kaikissa joustavuuksissa välttämättä viisasta yritysten kannalta. Jos ei olekaan paluuta entiseen liikevaihdon määrään, miten isot maksamattomat maksut katetaan? Se voi olla katastrofin siirtämistä, Kuismanen sanoo.

. Hänen mielestään verohallinnon ja työeläkeyhtiöiden täytyy olla valmiita tekemään joustavia yksilökohtaisia ratkaisuja, vaikka se onkin työlästä.

. – Myöskään se ei ole viisas strategia, ettei mitään joustoja jatketa. Kurantti ja hyvä yritys voi liian tiukan säännön takia joutua ylipääsemättömään ongelmaan. Nyt pitää katsoa asioita työllisyys edellä.

. Vanessa Valkama

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Suomen Yrittäjät vaatii kesään asti jatkoa työttömyysturvalle, jota on saanut jo yli 43 000 yrittäjää – nämä alat kärsivät eniten koronakriisin venymisestä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Suomen Yrittäjät vaatii kesään asti jatkoa työttömyysturvalle, jota on saanut jo yli 43 000 yrittäjää – nämä alat kärsivät eniten koronakriisin venymisestä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje