Suomessa kuoli viime vuonna historiallisen paljon ihmisiä – kuolemia lisäsivät ainakin korona sekä joulukuun influenssapiikki

Kuolleiden määrä oli viime vuonna suurin sitten sotavuosien. LEHTIKUVA /  KIMMO RAUATMAA
Kuolleiden määrä oli viime vuonna suurin sitten sotavuosien. LEHTIKUVA / KIMMO RAUATMAA

Suomessa kuoli historiallisen paljon ihmisiä vuonna 2022, kertoo Tilastokeskus. Kuolleiden määrä on suurin sitten sotavuosien. Kuolleiden määrä kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 62  886 henkilöön, mikä on 5  227 enemmän kuin vuonna 2021.

Arvio koko vuoden 2022 kuolleista on yli 63 000, joten viime vuonna on kuollut yli 9 000 henkilöä enemmän kuin ennen koronaa vuonna 2019, kertoi Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo torstaina tiedotustilaisuudessa.

Koronapandemia näyttää olleen tärkeä syy lisääntyneisiin kuolemiin, vaikka viralliset kuolinsyytilastot viime vuoden osalta saadaan vasta joulukuussa.

– Ei ole yllätys, että jos meillä on maailmanlaajuinen pandemia, niin kuolleisuus nousee, Rapo sanoi.

Kuolleisuus on hänen mukaansa ollut viime vuonna korkeampi useimmissa ikäryhmissä.

THL:n ylilääkäri: Korona selittää yli 3 500 kuolemista

THL:n ylilääkärin Tuija Leinon mukaan koronapandemia ja erityisesti omikronmuunnoksen nopea leviäminen väestössä nosti kuolemien määrää. Vaikka virallisia tilastoja ei vielä ole saatavilla, kuolinsyitä voidaan tarkastella kuolintodistusten valossa.

– Nykytiedon valossa korona selittää yli 3  500 kuolemista ja on ollut myötävaikuttavana tekijänä 2  143 kuolemassa, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Omikronmuunnos aiheutti lievempää tautia, mutta se myös laittoi viruksen kiertämään väestössä ennennäkemättömällä tavalla.

– Viruskierto lähti kiertoon omikronin avulla emmekä enää pystyneet estämään sitä. Laaja viruskierto on se selitys, vaikka omikron aiheuttikin lievempää tautia, Leino sanoi.

Viime vuoden synkkiin lukuihin vaikutti hänestä myös iso influenssa-aalto, joka levisi uudelleen kahden vuoden poissaolon jälkeen.

– Loppuvuonna 2022 on ollut laaja tripledemia: koronan lisäksi talvista ylikuolleisuutta on aiheuttanut muun muassa influenssa. Nyt on meneillään myös ennätysmäinen RSV-aalto ja joulukuussa oli harvinaisen kova influenssapiikki, Leino kertoi.

Hyvä uutinen on, että koronan aiheuttama sairaanhoidon tarve on vähentynyt, eikä enää jätevesistäkään ole löytynyt niin paljon virusjäämiä, Leino kertoi.

Syntyvyys alhaisin 150 vuoteen

Korkea kuolleisuus näkyy myös vastasyntyneiden elinajanodotteessa. Tyttöjen elinajanodote oli ennakkotietojen mukaan viime vuonna 83,8 vuotta, mikä on 0,6 vuotta vähemmän vuoteen 2021 verrattuna. Poikien elinajanodote laski ennakkotietojen mukaan puolella vuodella 78,6 vuoteen.

–  Puolentoista viime vuoden aikana naisten elinajanodote on laskenut 0,9 vuotta ja miesten 0,6 vuotta, Rapo sanoi.

– Perinteinen trendi on ollut, että elinajanodote on kasvanut, hän huomautti.

Elävänä syntyneiden lasten määrä laski viime vuonna pienimmäksi 150 vuoteen. Lapsia syntyi 44  933, mikä on 4  661 vähemmän kuin vuonna 2021.

Korona-ajan käänne syntyvyydessä ylöspäin jäi lyhytaikaiseksi, ja kuten ennen pandemiaa, lapsia syntyy taas vähemmän.

–  Vuonna 2020 ja 2021 syntyvyydessä nähty käänne jäi lyhytaikaiseksi. Ensimmäisten koronavuosien orastava kasvu kääntyi nyt rajuun laskuun, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola sanoi tiedotteessa.

Kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,32 lasta naista kohden, kun vuonna 2021 se oli vielä 1,46. Kokonaishedelmällisyysluku on Tilastokeskuksen mukaan tilastohistorian alhaisin.

Syntyvyys kasvoi viime vuonna ainoastaan Etelä-Karjalassa. Maakuntavertailussa syntyvyys oli korkeinta Keski-Pohjanmaalla ja matalinta Pohjois-Karjalassa.

Suomen väkiluku kasvoi maahanmuuton ansiosta

Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna yli 17  000 henkilöllä korkeasta kuolleisuudesta ja alhaisesta syntyvyydestä huolimatta. Väestön määrän kasvu selittyy maahanmuutolla.

Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 19  151 henkilöllä. Määrällisesti väestö väheni eniten Kymenlaaksossa, jossa väkiluku pieneni 1  862 henkilöllä.

Ulkomailta muutti Suomeen 48  086 henkilöä viime vuoden aikana. Maahanmuuttojen määrä kasvoi 11  722 henkilöllä vuoteen 2021 verrattuna.

Maahanmuuttoa tuli etenkin Aasiasta. Aasian maiden kansalaisten maahanmuutto Suomeen kasvoi noin 8  000 hengellä edellisvuoteen verrattuna.

– Pelkästään filippiiniläisiä tuli Suomeen lähes 3  000. Myös venäläisten maahanmuutto lisääntyi merkittävästi. Kaikkiaan Venäjän kansalaisia muutti Suomeen noin 5  700. Kasvua edellisvuoteen oli noin 3  000 henkeä, yliaktuaari Joni Rantakari sanoi tiedotteessa.

Hieman yli puolet Suomeen muuttaneista venäläisistä oli miehiä. Filippiineiltä muutti sen sijaan selvästi enemmän naisia kuin miehiä.

Samaan aikaan Suomesta muutti ulkomaille 13  306 henkilöä, 153 vähemmän kuin vuonna 2021.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje