Suomi haluaa osaksi sotilasliittoa – Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kannattavat Nato-hakemuksen jättämistä

Odotettu hetki koitti torstaina 12.5.2022 kello 10. Suomen valtiojohto kertoi kannattavansa Suomen jäsenyyshakemusta sotilasliitto Natoon.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) tiedottivat myönteisestä Nato-kannasta samanaikaisesti.

Suomen Nato-jäsenyyteen päättyväksi tarkoitettu hakuprosessi alkaa virallisesti tästä julkisesta ilmoituksesta. Tavoitteena on, että Suomesta tulee puolustusliiton jäsen mahdollisimman nopeasti. Kaikkien Naton nykyisten jäsenmaiden, joita on 30, on ensin ratifioitava jäsenyyspäätös.

Historiallinen Nato-kannan julkistaminen osui kummallakin valtion johtajalla keskelle kiireistä kansainvälisten tapaamisten viikkoa. Niinistö tapasi keskiviikkona Helsingissä ensin Nato-maa Viron presidentin Alar Karisin ja sitten illalla sotilasmahti Britannian pääministerin Boris Johnsonin . Marin on ollut vierailulla Japanissa, joka kuuluu Naton läheisimpiin yhteistyömaihin olematta liittokunnan jäsen.

. Poliitikkojen yhteistoiminta linjaa Nato-päätöksiä Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Usein teoriassa mietityttäneestä yhteistoiminnasta saadaan Nato-ratkaisussa toistaiseksi konkreettisin ja historiallisin esimerkki.

Uutismedian pitkään jatkunut kissa ja hiiri -leikki etenkin tasavallan presidentin oman Nato-kannan selvittämiseksi voi nyt loppua. Niinistö on vihdoin tullut kaapista Nato-ratkaisun edistäjänä.

Niin kokoomustaustainen presidentti kuin politiikan uutta sukupolvea edustava sdp:n puoluejohtaja, pääministeri Marin näkevät Nato-jäsenyyden parhaaksi Suomen turvallisuudelle. Myös keskustan odotetaan tänään vahvistavan myönteisen Nato-kantansa puolueena.

Poliitikko toisensa jälkeen on viime päivinä ilmoittanut Nato-kantansa – ja eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kanta on ollut jäsenyydelle myönteinen.

Valtiojohdon suosituksesta kansalaisille olisi kuitenkin jo väärin puhua.

Suomen kansa on mielipidemittauksissa näyttänyt tietä Nato-jäsenyyden hakemiselle siitä lähtien, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin käynnisti suursotansa Ukrainassa 24. helmikuuta 2022 järkyttävän tuhoisin seurauksin.

. "Te saitte tämän aikaan. Katsokaa peiliin." Presidentti Sauli Niinistö Englannin kielellä annettu vastaus Venäjän mahdolliseen ihmettelyyn Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä (Boris Johnsonin vierailu 11.5.2022). . Ennen hyökkäyspäätöstä Putinin Venäjä oli uhkavaatimuksissaan ilmoittanut, että sen läntisillä naapurimailla ei olisi oikeutta päättää itsenäisesti puolustusratkaisuistaan. Venäjä kertoi yhdeksi perusteluksi hyökkäyssodalleen Ukrainassa sen, ettei Putin hyväksy uusien maiden tahtoa liittyä Naton jäseneksi Venäjän naapurustossa.

Venäjän lavea muotoilu "Naton laajentumista" vastaan oli selvä viesti, että Suomen ja Ruotsinkaan liittoutumista ei katsottaisi hyvällä. Moskovassa puhuttiin jopa väistämättömistä "vasta-askeleista".

Presidentti Niinistö kertoi keskiviikkoillan lehdistötilaisuudessa Britannian pääministerin Boris Johnsonin kanssa, että nimenomaan Venäjän ilmoitus, ettei Suomella olisi oikeutta Naton jäsenyyttä hakea, sai suomalaiset miettimään omaa asemaansa uudelleen.

Niinistö jopa poikkeuksellisen hitain ja selvin englanninkielisin sanoin ilmoitti, että jos Suomi liittyisi Natoon ja sitä sitten Venäjällä ihmeteltäisiin, hänellä on vastaus mielessä:

– Te saitte tämän aikaan. Katsokaa peiliin.

. Kansalaisten tahto avasi päättäjille Nato-tien ylimpien poliittisten päättäjien Nato-kanta muotoutui lopullisesti Nato-myönteiseksi muuttuneen kansalaismielipiteen myötä. Ilman kansalaisten laajaa tukea Naton jäsenyyttä olisi käytännössä mahdotonta hakea.

Vuosien ajan Nato-jäsenyyttä on kannattanut Suomessa kansan vähemmistö ja ulkopolitiikan ytimeen kirjattu "Nato-optio", mahdollisuuden varaaminen jäsenyyden hakemiseen niin päätettäessä, on ollut arvostettu vaihtoehto.

Rikkomalla kansainvälistä oikeutta ja omia toistuvia puheitaan Venäjä vei pohjan Suomen Nato-optiolta – tai pikemminkin aktivoi optiomme käyttöön. Niinistön mukaan hyökkäys naapurimaahan, Ukrainaan, muutti tilanteen ratkaisevasti niistä Venäjän puheista, joissa oli aiemmin sanottu Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuuden vakauttavan Itämeren aluetta.

Nato-hakemuksen jättämisestä päättää tasavallan presidentistä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisista avainministereistä koostuva tp-utva, joka kokoontuu sunnuntaina.

Nato-hakemuspäätöksen odotetaan etenevän eduskunnan käsiteltäväksi maanantaina. Kansanedustajista jo yli kahden kolmasosan enemmistö on kertonut kannattavansa Suomen jäsenyyshakemusta Natolle.

Ensi viikon tiistaina presidentti Niinistö vierailee Ruotsissa, jonka Nato-selvityksen on määrä valmistua jo loppuviikosta. Suomen ja Ruotsin on toivottu hakevan Nato-jäsenyyttä niin samaan aikaan kuin se on käytännössä mahdollista.

Matti Posio

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Suomi haluaa osaksi sotilasliittoa – Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kannattavat Nato-hakemuksen jättämistä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin