Suomi päätti luovuttaa syksyllä yhden Turkin vaatiman miehen istumaan vankeusrangaistusta – terrorismista Turkissa tuomittua ei luovutettu

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan Turkin terroristeina pitämiä ihmisiä, ennen kuin Turkki hyväksyy maiden Nato-jäsenyydet. LEHTIKUVA/AFP
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan Turkin terroristeina pitämiä ihmisiä, ennen kuin Turkki hyväksyy maiden Nato-jäsenyydet. LEHTIKUVA/AFP

Suomi päätti syksyllä luovuttaa Turkille yhden maan vaatiman ihmisen lisää, ilmenee oikeusministeriön STT:lle toimittamista tiedoista. Ministeriön lokakuussa Turkille luovuttama mies oli tuomittu kotimaassaan muun muassa ryöstöstä. Suomi on uuden päätöksen myötä luovuttanut Turkille vuosina 2019–2022 kolme ihmistä.

Suomi teki marraskuussa myös kielteisen päätöksen Turkin luovuttamispyyntöön. Pyynnössä Suomea vaadittiin luovuttamaan mies, joka oli tuomittu Turkissa aseellisen terroristisen järjestön jäsenyydestä. Turkki esitti loppuvuonna myös Suomelle uuden luovuttamispyynnön, jonka käsittely on vielä kesken. Oikeusministeriö ei kommentoi keskeneräisten luovuttamispyyntöjen sisältöä.

Turkki nivonut julkisuudessa luovutukset Nato-päätökseen

Turkin valtionjohto on julkisuudessa nostanut maan luovuttamispyynnöt esiin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnin yhteydessä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vaati viikko sitten kotimaansa mediassa maita luovuttamaan 130 Turkin terroristeina pitämää ihmistä, ennen kuin maa hyväksyy Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydet. Presidentti Erdoganin tuoreimmat luovuttamismäärät ovat kuitenkin yläkanttiin verrattuna ainakin niihin luovuttamispyyntömääriin, joita Suomi on virallisesti Turkilta saanut.

Maa on pyytänyt Suomelta yhteensä 17 ihmisen luovuttamista vuodesta 2012 tammikuuhun 2023. Luovuttamispyynnöistä 12 on tehty vuoden 2019 jälkeen. Yhtä lukuun ottamatta kaikki pyynnöt on käsitelty.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi STT:lle sunnuntaina, että viime kesänä Madridin Nato-huippukokouksessa Suomen, Ruotsin ja Turkin solmimassa yhteisymmärrysasiakirjassa ei mainita mitään lukuja luovutettavien henkilöiden osalta, vaan määritetään vain, miten mekanismit toimivat.

–  Totta kai sitten osapuolilla voi olla omia näkemyksiä, toivomuksia ja ehdotuksia, mutta mennään kunkin maan oikeusjärjestyksen mukaan.

Luovuttamispäätös osui lähelle virkamiesmatkaa Turkkiin

Suomen poliittinen johto on painottanut ulostuloissaan, että luovuttamispyynnöissä noudatetaan kansainvälistä ja kansallista lainsäädäntöä.

–  Niiden osalta on todettu se, että ne eivät meidän yhteiskunnissamme ole päätöksiä, joita poliittiset päättäjät voivat tehdä, vaan ne perustuvat oikeusjärjestelmään ja oikeuslaitoksen ratkaisuihin, Haavisto kommentoi STT:lle aiemmin tällä viikolla.

Turkin terrorismia koskevat pyynnöt ovat liittyneet erityisesti Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK) ja Gülen-liikkeeseen. EU pitää PKK:ta virallisesti terroristijärjestönä, mutta Gülen-liikettä ei. Yksikään Suomen viime vuosina Turkkiin luovuttama ihminen ei ole liittynyt ministeriön päätösten perusteella terrorismiin. Kahdessa aiemmassa päätöksessä on ollut kyse seksuaalirikoksista.

Suomen poliittinen johto ja virkamiehistö ovat myös keskustelleet Turkin kanssa maan tekemistä luovuttamispyynnöistä. Viimeisin myönteinen luovuttamispäätös tehtiin lokakuussa, noin kaksi viikkoa ennen kuin oikeusministeriön virkakuntaa matkusti Turkkiin keskustelemaan aiheesta.

Haavisto sanoi sunnuntaina, ettei ainakaan hänen tiedossaan ole, että luovutuspäätöksen ajankohdalla olisi ollut yhteyttä virkakunnan Turkin-matkaan.

–  Käsitykseni on, että siinä on edetty ihan normaaliprosessin mukaan. Mitään poliittista keskustelua näistä ei käydä, koska tämä ei ole hallituksen asia.

Nato-jäsenyysprosessi ei Haaviston mukaan ole vaikuttanut luovutuspyyntöjen käsittelyyn, mutta sen se on ehkä saanut aikaan, että Turkki on uusinut jonkin verran vanhoja pyyntöjä.

–  Ne kaikki käsitellään asianmukaisesti. Ymmärtääkseni ei mitään linjanmuutosta ole näissä ollut.

Ryöstöstä tuomittu päätettiin luovuttaa

Oikeusministeriön mukaan kaksoisrangaistavuuden ehdon pitää täyttyä, ennen kuin rikoksesta tuomitun voi lain mukaan luovuttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että rikos, josta henkilö on tuomittu, täytyy olla molempien valtioiden rikoslaissa säädetty rangaistavaksi. Lisäksi rikoksen pitää olla Suomen rikoslaissa sellainen, että siitä voidaan tuomita vähintään vuosi vankeutta. Suomi ei myöskään lähtökohtaisesti luovuta omia kansalaisiaan EU:n ulkopuolisiin maihin, kuten Turkkiin.

Molemmat tuoreet päätökset ovat koskeneet miehiä, joiden nimet on mainittu Turkin mediassa henkilöinä, joita maa on vaatinut Suomea luovuttamaan.

Suomen Turkkiin luovuttama mies oli oikeusministeriön mukaan tuomittu Turkissa Muglan rikostuomioistuimessa vuosina 2011 ja 2015 muun muassa aseellisesta ryöstöstä ja haavoittamisesta. 12. lokakuuta tehdyn luovuttamispäätöksen mukaan hänelle oli määrätty kotimaassaan pantavaksi täytäntöön noin kuuden ja puolen vuoden mittainen vankeusrangaistus. Mies itse vastusti luovutustaan. Oikeusministeriön päätöksen mukaan korkein oikeus (KKO) ei nähnyt lausunnossaan estettä miehen luovuttamiselle, ja ministeriö suostui Turkin pyyntöön.

Oikeusministeriön mukaan luovutettua ei saa kuitenkaan Turkissa asettaa syytteeseen ennen luovutusta tehdyistä muista teoista ilman Suomen oikeusministeriön lupaa. Sama maininta on myös muissa luovuttamispäätöksissä.

Päätöksistä ei voi valittaa

Suomi ei suostunut 7. marraskuuta tehdyn päätöksen mukaan luovuttamaan turkkilaismiestä, joka oli saanut kotimaansa korkeimmassa oikeudessa yli kolmen vuoden vankeusrangaistuksen aseellisen terroristijärjestön jäsenyydestä vuonna 2016. Ministeriön päätöksestä ei ilmene, mistä järjestöstä on kyse, mutta Turkin mediassa olleiden tietojen perusteella miehen epäillään liittyneen PKK:hon.

Korkein oikeus katsoi lausunnossaan, että miehen luovutukselle on este. KKO vetosi luovutuslain kohtaan, jonka mukaan ihmistä ei voi luovuttaa, jos hänen voidaan kotimaassaan katsoa joutuvan esimerkiksi kansallisuutensa tai poliittisen katsomuksensa vuoksi hengenvaaraan tai vainon kohteeksi. Oikeusministeriö hylkäsi luovutuspyynnön KKO:n lausunnon perusteella.

Suomi on hylännyt valtaosan Turkin tekemistä luovuttamispyynnöistä. Turkki on esimerkiksi aiemmin vaatinut Suomea luovuttamaan presidentin herjauksesta Turkissa tuomitun ihmisen, mutta Suomi hylkäsi pyynnön. Suomi on myös päättänyt aiemmin olla luovuttamatta miestä, joka heitti vuonna 2008 polttopullon Turkin Helsingin-suurlähetystön oveen. Luovuttamispyyntöön ei suostuttu, koska heittäjä on Suomen kansalainen ja hänet oli jo tuomittu teosta Suomessa.

Luovuttamispyynnöistä ei voi valittaa. Turkki pyysi syksyllä kuitenkin Suomea arvioimaan uudelleen maan aiemmin tekemiä luovuttamispäätöksiä, mutta Suomi ei tähän suostunut.

Oikeusministeriölle toimitettujen luovuttamispyyntöjen lisäksi Turkin tuomioistuimet ovat esittäneet Suomen tuomioistuimille oikeusapupyyntöjä esimerkiksi ihmisten kuulemista varten. Viime ja tänä vuonna tulleista oikeusapupyynnöistä valtaosan käsittely on ministeriön tietojen mukaan vielä kesken.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje