Syyttäjä vaatii Liberia-sotarikosoikeudenkäynnistä ensisijaisesti elinkautista vankeustuomiota – oikeus pyrkii antamaan ratkaisunsa huhtikuun loppuun mennessä

Syyttäjä vaatii Liberia-sotarikosoikeudenkäynnissä syytetylle miehelle ensisijaisesti elinkautista vankeusrangaistusta. Syyttäjä esitti rangaistusvaatimuksensa Pirkanmaan käräjäoikeudessa maanantaina, liki vuoden kestäneen oikeudenkäynnin viimeisenä päivänä.

. Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta sierraleonelaismiestä syytetään muun muassa murhista, raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Gibril Massaquoi, 52, on kiistänyt kaikki syytteet.

. – Käsityksemme mukaan pääasiassa on näytetty toteen, että Massaquoi on syyllistynyt murhaan ja hänet on siksi ensisijaisesti tuomittava vankeuteen elinkaudeksi. Jos oikeus katsoo, ettei näin ole ja syyksi luetaan törkeä sodankäyntirikos ja törkeä ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa, niistä säädetty ankarin rangaistus on 12 vuotta. Ottaen huomioon, että tekoihin sisältyy henkirikoksia, hänet on tuomittava 15 vuoden vankeuteen, valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoi.

. Oikeus pyrkii antamaan tuomion asiassa huhtikuun loppuun mennessä. Massaquoi on istunut tutkintavankeudessa vuoden 2020 maaliskuusta lähtien. Maanantaina oikeudenkäynnin päätteeksi käräjäoikeus päätti, että hän myös pysyy toistaiseksi vangittuna.

. Puolustus: Aktivisti sekaantui esitutkintaan . Maanantaina käräjäoikeudessa kuultiin myös Massaquoin puolustuksen loppulausunto. Näyttö jutussa perustuu paljolti todistajien kertomaan, ja Massaquoin asianajajan Kaarle Gummeruksen mukaan todistajien etsimiseen ja heidän kertomustensa luotettavuuteen liittyy useita ongelmia.

. Massaquoin syytetään tehneen rikokset sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, jossa hän syyttäjien mukaan käytti myös nimeä Angel Gabriel. Loppulausunnossaan viime viikolla syyttäjät laskivat, että yli 60 todistajaa on nimennyt Massaquoin tai Angel Gabrielin rikosten tekijäksi.

. Puolustus on arvostellut muun muassa sitä, että keskusrikospoliisia (KRP) avusti todistajien löytämisessä Liberiassa paikallinen aktivisti, jonka puolustus on epäillyt vähintään johdatelleen todistajia Massaquoin tunnistamiseen.

. Puolustuksen mukaan mies myös teki todistajille käytännössä sellaisia alustavia puhutuksia, joita voidaan pitää esitutkintatoimenpiteinä.

. – Siitä, mitä hän on puhunut ihmisten kanssa, meillä ei ole selvyyttä. Eli tutkintaan on osallistunut henkilö, joka ei toimi poliisin koulutuksella tai virkavastuulla, ja jonka toimintaa ei voida selvittää. Hän on voinut tarkoittaa aivan hyvää, mutta se ei oikeuta käyttämään tällaista henkilöä, Gummerus sanoi.

. "Mainitsi RUF:n tapaamilleen todistajille" . Valtionsyyttäjä Laitisen mukaan KRP pyysi miestä avukseen, koska se oli ainoa keino luoda yhteys paikallisiin sodan kokeneisiin ihmisiin.

. – Tilanne ei muutu sillä, että todetaan, että tällainen henkilö tarvittiin. Mikään ei olisi estänyt yhtä poliisia kulkemasta hänen mukanaan näillä matkoilla ja kirjaamasta asioita oikein, Gummerus sanoi.

. Gummerus kävi myös läpi miehen muistikirjaa, josta hänen mukaansa käy ilmi, että mies oli antanut KRP:llekin vääriä tietoja toiminnastaan sekä maininnut tapaamilleen todistajille esimerkiksi RUF:n, vaikka ei olisi saanut.

. – Kun arvioidaan, minkä tasoisia puhutuksia hän on tehnyt, sata prosenttia hänen kauttaan poliisille tulleista kontakteista on osannut nimetä päämieheni tai Angel Gabrielin. Hänen kauttaan ei ole tullut yhtään ainutta "hutia", Gummerus sanoi.

. Gummeruksen mukaan puolustus ei kuitenkaan väitä, että asiassa olisi kerätty ryhmä ihmisiä valehtelemaan Massaquoista.

. – Sellaista emme ole väittäneet. On ollut todistajia, jotka ovat ilmiselvästi valehdelleet. Mutta suurin osa kertomuksista on varmaan vain ollut alttiita muistikuvien vääristymiselle näiden 20 vuoden aikana.

. Vaikuttiko uutisointi tunnistuksiin? . Puolustus on kiinnittänyt huomiota siihen, miten asiassa ensin kuullut todistajat eivät tunnistaneet Massaquoita rikosten tekijäksi, mutta myöhemmin kuultujen todistajien tunnistamisprosentti lähenteli sataa.

. Gummeruksen mukaan ensimmäinen riidaton tunnistus esitutkinnassa tehtiin vasta joulukuussa 2019, eli lähes yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun kuulustelut oli aloitettu ja tieto tutkinnasta oli alkanut levitä.

. – Pidän aika selvänä, että kun kuulusteluja on tehty (Liberian pääkaupungin) Monrovian ja (Pohjois-Liberiassa sijaitsevan) Lofan alueilla yli puolta vuotta aiemmin, puskaradio on lähtenyt käyntiin. En tarkoita, että asiassa olisi tarkoitettu mitään pahaa, mutta kun on kyse näin poikkeuksellisesta asiasta, ihmiset puhuvat kokemuksistaan ja asioistaan.

. Puolustuksen mukaan ajan mittaan ihmisten muistikuvat ovat voineet sekoittua asioihin, joita he ovat kuulleet muilta ihmisiltä tai nähneet esimerkiksi mediassa.

. – On huomioitava sellainen yksityiskohta, että koko tutkinnan aikana kukaan Monrovian ulkopuolella kuultu henkilö ei ole tunnistanut Massaquoita valokuvista. Tähän voi oikeastaan todeta vain, että Monroviassa internet toimii hyvin ja Lofassa se toimii satunnaisesti parissa paikassa, Gummerus sanoi.

. Puolustus on myös ihmetellyt, miten suomalaistutkinnassa lukuisat todistajat nimesivät Massaquoin, kun Liberiassa ja Sierra Leonessa sodan jälkeen tehdyissä selvityksissä hän ei noussut esiin.

. Kesän 2003 tapahtumista kuultu erilaisia todistuksia . Puolustus on kritisoinut eritoten sitä, miten osa todistajista muutti kertomustaan Liberian pääkaupungin Monrovian tapahtumista esitutkinnasta oikeudenkäyntiin.

. Gummeruksen mukaan esitutkinnassa alkuun kuullut todistajat kertoivat, että Massaquoi olisi ollut Monroviassa tekemässä rikoksia kesällä 2003. Kun puolustus esitti todistajia, jotka kertoivat, että Massaquoi oli ollut maaliskuusta 2003 lähtien Sierra Leonen erityistuomioistuimen turvatalossa Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa, syyttäjän todistajat ryhtyivät ajoittamaan tapahtumat vuosille 2001–2002.

. Viime kesänä tilanne muuttui vielä kertaalleen, kun syyttäjät kertoivat, että asiassa ilmi tulleiden uusien todistajien mukaan Massaquoi olisikin nähty Monroviassa vielä kesällä 2003. Sitä ennen oikeudenkäynnissä oli kuultu asiantuntijaa, joka kertoi, etteivät todistajien kuvaamat tapahtumat olleet muiden historiallisten seikkojen valossa mahdollisia ennen kesää 2003.

. – Se oli oikeudenkäynnin kallein kommentti. (Syyttäjälle) syntyi pakotettu tarve laajentaa tekoaikaa vuoteen 2003 ja tuoda juttuun uusia todistajia, jotka ajoittavat asiat sinne, koska oli ilmeistä, että syyte ei menesty väitteillä vuodesta 2001–2002, Gummerus sanoi.

. Pääsi Suomeen todistettuaan RUF:ää vastaan . Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoi oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa RUF:ssä, joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Taylor tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2012.

. Puolustuksen mukaan vuosien varrella Massaquoin välit RUF:n johtoon kuitenkin viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan RUF:ää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen myötä hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

. Suomessa nostetut syytteet koskevat rikoksia, joihin Massaquoin syytetään syyllistyneen Liberian puolella RUF:n riveissä. Puolustus taas sanoo, että Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

. KRP aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta.

. STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.

Fri, 7/1

Kirjaudu sisään

Fri, 7/1

Syyttäjä vaatii Liberia-sotarikosoikeudenkäynnistä ensisijaisesti elinkautista vankeustuomiota – oikeus pyrkii antamaan ratkaisunsa huhtikuun loppuun mennessä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin