Teknologiateollisuus: Suomi tarvitsee vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa

Jaakko Eskola on entinen Wärtsilän konsernijohtaja. Kuva vuodelta 2019. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Jaakko Eskola on entinen Wärtsilän konsernijohtaja. Kuva vuodelta 2019. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Vaikutusvaltainen työnantajajärjestö Teknologiateollisuus haluaa runsaasti lisää maahanmuuttajia Suomeen. Tämä on järjestön mukaan tarpeen, koska "ilman riittävää työvoimaa ei ole hyvinvointi-Suomea".

Teknologiateollisuuden puheenjohtajan Jaakko Eskolan mukaan Suomi tarvitsee 28 vuoden ajan vuosittain yli 50  000 maahanmuuttajaa.

–  Jos haluamme palauttaa huoltosuhteemme hyvinvointivaltion edellyttämälle tasolle, esimerkiksi vuoteen 2010, tarvitsemme yhteensä noin 1,3 miljoonaa työikäistä lisää. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee tavoitteemme olla vuosittaisen nettomaahanmuuton kasvattaminen 50  000 ihmiseen jo vuoteen 2030 mennessä, Eskola kirjoittaa blogissaan.

Nettomaahanmuutto tarkoittaa maahanmuuton ja maastamuuton erotusta.

Eskolan mukaan kasvua tarvitaan jatkuvasti lisää tämän jälkeenkin.

–  Jos emme onnistu tässä, tämänhetkinen julkinen keskustelu palveluiden leikkaustarpeista on vasta näpertelyä.

Eskolan peräänkuuluttamaan maahanmuuton määrään on nykytilanteessa vielä runsaasti matkaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen nettomaahanmuutto oli viime vuonna noin 23  000 ihmistä. Maahanmuuttoja oli runsaat 36  000 ja maastamuuttoja yli 13  000.

Eskolan mukaan pelkästään keskeinen vientiala teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130  000 uutta osaajaa ja heistäkin vain puolet eläköityneiden tilalle.

–  Millainen Suomi meillä on vuonna 2030 tai 2050, jos vientiteollisuudessa on avoinna kymmeniätuhansia työpaikkoja, mutta niihin ei riitä tekijöitä? Tai terveydenhuollossa? Kouluissa?

Eskola on entinen Wärtsilän konsernijohtaja. Hän toimii nykyisin muun muassa Cargotecin hallituksen puheenjohtajana.

SAK:n kyselyn mukaan ulkomaalaistaustaisia yhä useammalla työpaikalla

Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on yhä useammalla työpaikalla, ilmenee palkansaajakeskusjärjestö SAK:n luottamushenkilöille tekemästä kyselystä.

Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia kertoi ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä työpaikallaan. Vielä vuonna 2019 näin vastasi 56 prosenttia luottamushenkilöistä.

Yli neljä viidestä vastaajasta arvioi, että suomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät tulevat pääasiassa hyvin toimeen keskenään. SAK:n mukaan myös kriittiset arviot ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden sopeutumisesta ovat vähentyneet. Vuoden 2019 kyselyssä luottamushenkilöistä vajaa kolmannes arvioi, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät eivät sopeudu suomalaiseen työelämään, kun nyt vastaava osuus oli joka kymmenes.

–  On hienoa, että työpaikoilla asiat pääsääntöisesti sujuvat hyvin. On kuitenkin huolestuttavaa, että edelleen lähes joka kymmenes vastaaja kertoo, että ulkomaalaistaustaisia syrjitään työpaikalla, sanoo SAK:n maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä tiedotteessa.

Vastanneista luottamushenkilöistä 43 prosenttia kertoi, että ulkomaalaistaustaisille on tarjolla pääasiassa huonompia työpakkoja kuin suomalaisille. Kyntäjä korostaa, että työperäisen maahanmuuton lisäämisen vastinpariksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia työkaluja ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön torjuntaan ja ennalta ehkäisyyn.

–  Hallitus ja muun muassa elinkeinoelämä haluavat lisätä työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti. Se ei kuitenkaan ole eettisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla, jos Suomeen samalla päästetään syntymään kahdet työmarkkinat. Erityisesti viime vuosina on tullut esiin useita tapauksia, joissa ulkomaalaisia työntekijöitä on käytetty hyväksi.

---

Juttua korjattu klo https://17.40. SAK:n kysely koski ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Aiemmin jutussa puhuttiin virheellisesti myös ulkomaalaisista.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje