Teollisuus ottaa vastuuta vihreästä siirtymästä, eikä tulevan hallituksen toivota kääntävän kurssia – Katainen: "Kannattaa olla historian oikealla puolella"

Kirsi Lätti

Suomalainen teollisuus kulkee yhä syvemmälle vihreässä siirtymässä. Asiakkaat ja kumppanit ympäri maailmaa vaativat yrityksiltä nykyään ilmastovastuullisuutta. Yritykset kilpailevatkin markkinoilla nyt vähähiilisyydellä ja ovat investoineet päästöjen vähentämiseen.

Ilmastovastuullisuudesta on tulevaisuustalo Sitran yliasiamiehen Jyrki Kataisen mukaan tullut kaupankäynnin ja investointien megatrendi. Hän uskoo, että teollisuus tuskin muuttaa suuntaansa, olipa Suomen tulevan hallituksen ilmastopolitiikka millaista tahansa.

– Maailma kulkee tähän suuntaan joka tapauksessa, kannattaa olla historian oikealla puolella. Yritykset ovat äänestäneet, ja talouskasvun ja investointien yksi suurimmista moottoreista on nimenomaan vihreä siirtymä, Katainen sanoo.

Kaikkein huonoin, liki dystooppinen vaihtoehto olisi Kataisen mukaan se, jos tuleva hallitus alkaisi kääntää ilmastopolitiikan suuntaa niin, että jo tehdyt investoinnit muuttuisivat kannattamattomiksi. Se olisi hänestä vastuutonta paitsi talouskasvun, myös työllisyyden näkökulmasta.

Jo pienemmilläkin nykyistä kehityssuuntaa häiritsevillä toimilla voitaisiin vetää matto pois vihreään siirtymään kytkeytyvien investointien ja työpaikkojen alta.

. Nykyiset ilmastotavoitteet muutakin kuin väsähtäneitä papereita Suomi on sitoutunut vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa rajoittamaan ilmaston lämpenemistä 1,5–2 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Sopimuksessa sitouduttiin lisäksi tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Nykyinen Sanna Marinin (sd.) hallitus otti Suomelle tiukemman tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tällä tarkoitetaan, että Suomi sitoisi hiilidioksidia ilmasta omia hiilidioksidipäästöjään vastaavan määrän.

Hiilinegatiivisuus, eli tilanne, jossa valtio sitoisi hiiltä enemmän kuin se päästää sitä ilmakehään, olisi tarkoitus saavuttaa pian tämän jälkeen.

Hallitus myös uudisti viime vuonna ilmastolain, jossa määritetään nyt päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Päästöjä halutaan vähentää vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä vähintään 90, mutta mieluummin 95 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Sitran pian jättävä Jyrki Katainen pitää Suomen ilmastotavoitteiden kokonaisuutta paitsi realistisena, myös hyvänä strategisena maalina. Hän huomauttaa, että politiikan ja julkisen puolen strategiat ovat usein väsähtäneitä papereita, joita kukaan ei ota vakavasti eikä sitoudu niihin. Se on aika suoraan sanottu vuosien 2011–2014 pääministeriltä ja myöhemmältä pitkäaikaiselta Euroopan komission jäseneltä.

Nyt on kuitenkin tekojen eikä politiikkapaperien aika.

Esimerkiksi monet kunnat ovat ottaneet ilmastotavoitteet omakseen ja luoneet tavoitteita sen saavuttamiseksi. Osa on tavoitteissaan vielä kunnianhimoisempi, ja tähtää esimerkiksi hiilineutraaliuteen jo vuonna 2030.

. Tavoitteet ovat lisäksi vahvistaneet yksityisellä sektorilla jo käynnissä ollutta vihreää kehitystä. Kataisen mukaan yritysmaailma olisi tosin saattanut alkaa kulkea ilmastoystävällisempään suuntaan muutenkin, koska heidän asiakkaansa vaativat sitä.

Ilmastotavoite myös kiritti nykyhallituksen omia päätöksiä. Ne eivät ole Kataisen mukaan olleet helppoja, niin kuin muutkaan isot asiat eivät koskaan ole.

– Tämä on ollut mitattava tavoite, ja hallitus on tehnyt ratkaisuja sen saavuttamiseksi. Toivoisin, että tulevalla hallituksella olisi tahtotila asettaa samankaltainen strateginen tavoite, joka kirittää sitä itseään, mutta myös ympäröivää yhteiskuntaa.

. Luontokadolla suuri taloudellinen merkitys Katainen laventaisi seuraavan neljän vuoden ilmastotavoitteet koskemaan myös luontokadon torjuntaa. Nopeasti etenevää luontokatoa vauhdittavat ihmisten määrä, laaja talous ja ilmaston kuumeneminen, joka aiheuttaa lajien sukupuuttoa.

Suomessa tunnetuista eliölajeista 12 prosenttia on nykyään uhanalaisia.

Luontokadolla alkaa Kataisen mukaan olla suuri taloudellinen merkitys. Luonnolla on itseisarvo, mutta se tuottaa myös ekosysteemipalveluita, jotka usein otetaan itsestäänselvyyksinä. Tällaisia ovat esimerkiksi ruoantuotannon perustuminen pölyttäjiin. Lajien väheneminen horjuttaa näitä palveluita jo nyt.

– Uskon, että viiden vuoden päästä luontokato ja luontokadon torjunta on poliittisesti ja taloudellisesti yhtä suuri kysymys kuin ilmastonmuutos on tänä päivänä.

Usein luontoa pyritään suojelemaan perustamalla luonnonsuojelualueita tai ennallistamalla luontoa. Katainen pitää toimintaa tärkeänä, mutta huomauttaa, että alueiden enemmistölle suojelu ei ole näillä keinoin mahdollista. Luontokatoa tulisi hillitä jatkossa myös talouteen kytkeytyvin keinoin.

Teollisuusyrityksissa ja rahastomarkkinoilla tiedostetaan Kataisen mukaan selkeästi, että luontokadon torjumiseen on etsittävä sekä lainsäädännöllisiä että markkinalähtöisiä keinoja. Teknologiateollisuus, energiateollisuus ja kemianteollisuus ovat jo ilmoittaneet pyrkivänsä luontopositiivisuuteen.

. Seuraavan hallituksen ajettava aktiivisesti uusia ilmastotoimia Vaikka teollisuus panostaakin vihreään siirtymään, Suomen ilmastavoitteisiin yltäminen edellyttää, että seuraava hallitus ajaa aktiivisesti uusia ilmastotoimia. Katainen uskoo, että valtaosa puolueista mieltää ilmastonmuutoksen torjumisen jo niin isoksi asiaksi, että siinä ei voi pakittaa. Jos ilmastonsuojelussa halutaan päästä tuloksiin, tarvitaan toimenpiteitä myös Suomen sisällä.

– Tosin erilaisiakin mielipiteitä on, mutta valtaosa puolueista on minun ymmärtääkseni hyväksynyt sen tosiasian, että meillä on velvollisuus torjua ilmastonmuutosta ja toisaalta, että talouden draiverit ovat kietoutuneita ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Seuraavalla hallituskaudella keskusteltaneen erityisesti siitä, millaisia vihreää siirtymää tukevia toimia, lainsäädännöllisiä muutoksia, verouudistuksia ja kannustimia Suomessa voidaan toteuttaa.

. Ilmastopoliittiset päätökset ovat Kataisen mukaan aina vaikeita, koska niissä pitää muuttaa totuttua asiaintilaa. Niissä osa jää yleensä voittajan, osa häviäjän puolelle. Jälkimmäisiä ovat ilmastopäästöjä tuottavat alat ja työpaikat.

Kataisesta onkin olennaista huomioida, että isoja muutoksia saadaan menestyksekkäästi edistettyä vain, jos ne koetaan reiluiksi. Häviäjäosapuolta pitää tukea, jotta se ei koe jäävänsä heitteille.

Hän ei kuitenkaan ole laajasti huolissaan elinkeinoelämästä, sillä eri toimialat ovat jo itsenäisesti alkaneet sopeutua muuttuneisiin markkinoihin, joilla vaaditaan joko ilmastopositiivisuutta tai -neutraaliutta. Vaikeidenkin ilmastopäätösten haitat voivat siis jäädä melko pieniksi.

Katainen pitää todennäköisenä, että ilmastopolitiikka tulee kytkeytymään osaksi monia eri politiikan osa-alueita sen sijaan, että puhuttaisiin enää pelkästään esimerkiksi ilmastolaista. Ajankohtaisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi, millä vetytalouden kehitystä ja kasvua saataisiin vauhditettua, tai miten tulisi toimia, jotta harvinaisia maametalleja saataisiin Suomesta eikä vain Kiinasta.

– Ilmastopolitiikka kytkeytyy lukuisiin eri politiikan osa-alueisiin ihan koulutuksesta, investoinneista ja verotuksesta lähtien. Siitä on tullut osa normaalia yhteiskunnan kehitystä.

Kataisella on omia näkemyksiä siitä, millaisilla toimilla ilmaston tilaa voitaisiin parantaa. Hän näkee mahdollisuuksia esimerkiksi verotuksessa ja esittää ekologista verouudistusta, jossa painopistettä siirrettäisiin työn verottamisesta erilaisiin ilmastolle haitallisiin toimiin.

– Työ on se hyöty ja ilmastovaikutukset haittoja, niin verotetaan haittoja eikä hyötyjä.

Oma osansa olisi myös koulutuksella. Kiertotalous on Kataisen mukaan nouseva tapa tuottaa palveluja ja tuotteita, ja yritykset muuttavatkin toimintatapojaan kiertotalouden suuntaisiksi. Koulutuksessa pitäisi huomioida kiertotalouden vaatimukset, jotta alalle saataisiin sen tarvitsemaa uutta osaamista. Korkea osaaminen antaisi Suomelle eväät alalla menestymiseen.

. Hiilidioksidin tekninen sidonta vielä toistaiseksi kallista Sitran tammikuussa julkaisemassa työpaperissa kerrotaan, että ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää paitsi päästöleikkauksia, myös negatiivisia päästöjä eli hiilen sitomista takaisin ilmakehästä. Negatiivisilla päästöillä hyvitetään vaikeasti vähennettäviä päästöjä, joita syntyy esimerkiksi maataloudessa. Samalla peruutetaan osaa jo aiheutetuista ilmastohaitoista ja hallitaan ilmastotyöhön liittyviä riskejä.

Negatiivisia päästöjä voidaan tuottaa luonnon hiilinielujen avulla sekä ottamalla hiilidioksidia teknisesti talteen ja varastoimalla se pysyvästi esimerkiksi geologisiin muodostelmiin.

Hiilen talteenottoteknologiaa on maailmalla saatavilla, mutta se ei ole vielä käytössä kovinkaan laajassa mittakaavassa. Sen hinta on myös toistaiseksi kova.

Katainen uskoo, että teknologinen kehitys laskee tässäkin tapauksessa ennen pitkää hintoja. Sitä odotellessa hän keskittyisi kustannustehokkaampiin ilmastotoimiin, kuten päästövähennyksiin ja hiilinielujen kasvattamiseen. Kaikkia keinoja kuitenkin tarvitaan.

– Se kaikkein suurin toivo tulee siitä, että meidän elinkeinoelämä on eturintamassa torjumassa tai vähentämässä päästöjä, luomassa puhtaita ratkaisuja.

. Fakta: Kataisen teesit hallitukselle Sitran yliasiamies Jyrki Katainen latoo selvät ilmastoteesit tulevalle hallitukselle:

Kestävän kehityksen verouudistus, jossa verotuksen painopiste siirrettäisiin työn verottamisesta ilmastohaittojen ja -päästöjen verottamiseen.

Kiertotalouteen panostaminen asettamalla esimerkiksi julkisille hankinnoille kiertotalouden ratkaisujen suosimiseen kannustavat kriteerit. Panostaminen myös kiertotaloutta tukevaan koulutukseen ja osaamiseen.

Ekosysteemitilinpito olisi kansantalouden tilinpidon laajennus, jonka avulla voitaisiin mitata luontopääoman tilaa ja ekosysteemien ihmiselle tuottamia palveluja. Sen avulla voitaisiin esimerkiksi arvioida jonkin ekosysteemipalvelun tuottamaa rahallista arvoa vuosittain tai ekosysteemien heikentämisestä aiheutuvaa arvonmenetystä – sekä sitä, miten luontopääoman kuluminen syö talouden kasvumahdollisuuksia.

Jyrki Katainen siirtyy alkukesästä Sitran johdosta suomalaisen kasvuyrityksen palvelukseen.

. Juttusarjassa käsittelemme joka viikonloppu ennen eduskuntavaaleja yhden niiden keskeisen teeman. Ensi viikon teemana on ehdokasasettelu. Vaalipäivä on 2. huhtikuuta 2023.

Kirjaudu sisään

Teollisuus ottaa vastuuta vihreästä siirtymästä, eikä tulevan hallituksen toivota kääntävän kurssia – Katainen: "Kannattaa olla historian oikealla puolella"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje