THL ei toistaiseksi suosittele sote-ammattilaisille uutta koronarokotusta – Nohynek: "Toive tai halu saada tehosterokote ei ole riittävä peruste suosituksen antamiselle"

Nohynek kertoo, ettei tällä hetkellä ole riittävästi tutkimustietoa, joka tukisi tehosteannosten suosittelemista sote-ammattilaisille. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI
Nohynek kertoo, ettei tällä hetkellä ole riittävästi tutkimustietoa, joka tukisi tehosteannosten suosittelemista sote-ammattilaisille. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei toistaiseksi suosittele perusterveille sote-ammattilaisille koronarokotetehostetta. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo tiedotteessa, että THL muuttaa rokotussuositusta tarvittaessa.

–  Seuraamme jatkuvasti koronatilannetta ja uutta tutkimustietoa rokotteista. Muutamme tarvittaessa rokotussuosituksiamme lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein, mutta juuri nyt uusia perusteita ei ole. Toive tai halu saada tehosterokote ei ole riittävä peruste suosituksen antamiselle, Nohynek sanoo.

Nohynek kertoo, ettei tällä hetkellä ole riittävästi tutkimustietoa, joka tukisi tehosteannosten suosittelemista sote-ammattilaisille. Koronarokotteiden suositukset perustuvat THL:n ja Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) arvioihin.

Nohynek toteaa STT:lle keskiviikkona, että vaikka kolmannesta annoksesta olisi jo kulunut aikaa, katsotaan suojatehon vakavaa tautia vastaan ja kuoleman ehkäisyssä olevan edelleen hyvä perusterveillä työikäisillä.

Useimmiten kyse neljännestä annoksesta

Sote-ammattilaisten tehosterokotukset nousivat viimeksi eilen esiin, kun Lapin sairaanhoitopiiri suositteli sote-henkilöstölle neljänsiä koronarokotuksia. Sairaanhoitopiiri kertoi neuvotelleensa suosituksesta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Aiemmin työmarkkinajärjestöt EK ja SAK ehdottivat neljänsiä koronarokotuksia myös nuoremmille ikäluokille. Nohynek sanoi kuitenkin STT:n haastattelussa reilu viikko sitten, ettei neljänsistä rokotuksista työikäiselle aikuisväestölle olisi olennaista hyötyä.

THL puhuu tiedotteessaan tehosterokotteista. Hanna Nohynek kertoo STT:lle, että kyse on yleensä neljännestä rokotuksesta.

–  Eri ihmiset ovat saaneet eri määrän rokoteannoksia. Kun puhutaan sote-alan työntekijöistä, joilla ei ole mitään riskitekijää, heille se on neljäs annos.

Todennäköisesti joudutaan heittämään pois

Hanna Nohynek kertoo STT:lle, että rokotteista ei ole Suomessa pulaa, ja niitä on tulossa lisää.

–  Valtio on osana EU:n yhteishankintaa varannut niitä myös ensi vuodelle ja vuodelle 2024.

Suomessa on tällä hetkellä 4,68 miljoonaa koronarokoteannosta. Niistä valtaosa on Biontechin ja Pfizerin mrna-rokotteita. Lisäksi Suomessa on myös Modernan mrna-rokotteita, Novavaxin proteiini-adjuvanttirokotteita ja Valnevan kokosolurokotteita. Nohynek kertoo, että niistä nopeimmin vanhenevat Novavaxin ja Valnevan annokset joulukuun aikana, jollei Euroopan lääkevirasto hyväksy niiden käyttöajan pidennystä.

–  Osalle alkuperäisistä Biontechin ja Pfizerin rokotteista on tulossa käyttöajan pidennys, eli niiden käytön kanssa ei tule akuuttia kiirettä, Nohynek kertoo.

Käyttöaika pitenee 12 kuukaudesta 18 kuukauteen.

Kun rokotteiden viimeinen käyttöaika on tiedossa, eikä niille ole tarvetta Suomessa, rokotteita pyritään tarjoamaan muille EU-maille tai lahjoittamaan niitä Covax-apuohjelman kautta köyhille maille. Jotkut EU-maat ovat antaneet rokotteita myös maiden kahdenvälisinä lahjoituksina.

Nohynekin mukaan halukkuus ottaa vastaan lahjoitusrokotteita on vähentynyt koko ajan, ja on todellinen uhka siitä, että vanhentuneita rokotteita joudutaan heittämään pois käyttämättöminä.

Viimeisen käyttöpäivän lähestyminen ei ole kuitenkaan syy rokottamiselle Suomessa.

–  Rokotteet ovat määritelmältään lääkkeitä, ja niiden antamiselle pitäisi olla riittävä lääketieteellinen perustelu.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje