THL: Sijaishuollossa elävistä lapsista valtaosa voi hyvin – jotkut hälyttävän huonosti

Suomessa valtaosa sijaishuollossa elävistä lapsista voi hyvin. Kuitenkin lähes joka viidennen sijoituspaikassa vallitsee lapsen hyvinvointiin vaikuttavia epäkohtia, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.

. Erityisesti perhehoitoon sijoitetut alle kymmenvuotiaat lapset voivat hyvin. Pysyvät ihmissuhteet tukevat lasten hyvinvointia, THL kertoo. Sosiaalityöntekijät arvioivat kokonaistilanteen hyväksi 85 prosentilla sijaishuollossa elävistä lapsista.

. – Perhehoitoon liittyvinä epäkohtina esiintyi yleisimmin perhehoitajien uupumusta ja kasvatus- tai vuorovaikutusongelmia, toteaa tutkija Päivi Korhonen THL:stä.

. Sen sijaan laitoshoidossa toisten lasten oireilu ja henkilöstön vaihtuvuus heikentävät lasten hyvinvointia. Myös lasten ja nuorten keskinäistä henkistä ja fyysistä väkivaltaa ilmeni etenkin lastensuojelulaitoksissa sekä sijaishuoltopaikan ulkopuolella, selviää THL:n toteuttamasta tutkimuksesta.

. "Melko tai hyvin tyytymätön elämään" . Laitoshoitoon sijoitetuista teini-ikäisistä, 13–17-vuotiaista osa voi THL:n mukaan hälyttävän huonosti. Heistä yhdeksän prosenttia ilmaisi olevansa melko tai hyvin tyytymätön elämäänsä. Seitsemän prosenttia puolestaan vastasi, ettei näe tulevaisuutta lainkaan positiivisena.

. THL arvioi, että nuorten pahoinvoinnin syyt voivat liittyä sijoitusta edeltäneeseen elämäntilanteeseen tai palvelujärjestelmän puutteisiin, resurssi- ja osaamisvajeisiin.

. Yli viidennes teini-ikäisistä kertoi tuntevansa olonsa turvalliseksi sijaishuoltopaikassa vain välillä ja kolme prosenttia kertoi, ettei koe oloaan turvalliseksi koskaan. Nykyisessä sijaishuoltopaikassaan henkistä väkivaltaa muiden lasten puolelta oli kokenut yli viidennes ja fyysistä väkivaltaa joka kymmenes teini-ikäisistä. Noin kolme neljästä väkivaltaa kokeneista asui laitoksessa.

. Sijaishuoltopaikan ulkopuolella, kuten koulussa, vapaa-ajalla tai sosiaalisessa mediassa, 10–17-vuotiaista lapsista lähes puolet kertoi kokeneensa esimerkiksi nimittelyä tai kiusaamista. Joka viides lapsista oli tullut lyödyksi, potkituksi tai päälle hyökätyksi.

. Pirstaleinen tietopohja vaikeuttaa kehitystä . Tutkimuksesta kävi ilmi, että sijoitetuista lapsista yli viidennes oli vastaushetkellä jo kolmannessa tai neljännessä sijaishuoltopaikassaan.

. – Sosiaalityöntekijän, sijaishuoltopaikan ja hoitavan henkilöstön vaihdokset heikentävät lasten arjen turvallisuutta, erikoistutkija Pia Eriksson THL:stä sanoo.

. Hänen mukaansa ongelmana on, että lapsia joudutaan liian usein sijoittamaan sinne missä tilaa, mikä johtaa paikanvaihdoksiin.

. – Puutteellinen ja pirstaleinen tietopohja vaikeuttaa sijaishuollon järjestämistä ja kehittämistyötä, Eriksson sanoo.

. Suomessa on yli 19 000 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja nuorta. Kysy ja kuuntele -hankkeessa tietoa saatiin yli 900 sijoitetun lapsen voinnista sijaishuoltopaikassa.

. THL keräsi laajan kysely- ja haastatteluaineiston sijaishuollossa olevilta lapsilta, sijaishuollon ammattilaisilta ja kuntien lastensuojelun johtohenkilöstöltä. Hanke toteutettiin yhteistyössä yli sadan kunnan kanssa ja sen osarahoittajana toimi sosiaali- ja terveysministeriö.

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

THL: Sijaishuollossa elävistä lapsista valtaosa voi hyvin – jotkut hälyttävän huonosti

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin