Miehet hoitavat lapsia aiempaa enemmän, paljastaa tutkimus – Tutkijan mukaan työssäkäyvissä perheissä vastuu lastenhoidosta on kääntynyt uuteen asentoon

Miesten kotitöihin käyttämä aika on tutkimuksen mukaan lisääntynyt. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ
Miesten kotitöihin käyttämä aika on tutkimuksen mukaan lisääntynyt. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ

Miesten ja naisten käyttämä kokonaistyöaika kotitöihin ja työhön oli lähes yhtä suuri ensimmäistä kertaa ajankäyttötutkimuksen mittaushistoriassa, kertoo Tilastokeskus.

Miesten käyttämä aika kotitöihin on tutkimuksen mukaan lisääntynyt, naisten puolestaan vähentynyt. Ansiotyöhön käytetty aika on puolestaan vähentynyt aiemmasta sekä miehillä että naisilla.

–  Mielestäni se ilman muuta kertoo tasa-arvon lisääntymisestä, arvioi Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi STT:lle torstaina.

Suurin muutos näkyi myös miesten lastenhoitoon käyttämässä ajassa.

–  Uusien sukupolvien isät käyttävät selvästi enemmän aikaa lastenhoitoon kuin isät 20–40 vuotta sitten, ylijohtaja Mari Ylä-Jarkko sanoi tiedotustilaisuudessa.

Työssäkäyvät vanhemmat hoitavat lapsia yhtä paljon

Tutkija Hanifi kertoo, että työssäkäyvät miehet käyttävät lastenhoitoon tutkimuksen mukaan vähintään yhtä paljon tai enemmän aikaa kuin työssäkäyvät naiset. Häntä yllätti se, miten paljon kymmenessä vuodessa miesten lastenhoito oli lisääntynyt.

–  Ei voi enää sanoa, että työlliset naiset hoitavat lapsia enemmän kuin työlliset miehet, Hanifi sanoo.

Lastenhoito on kuitenkin tutkimuksen mukaan enemmän naisten vastuulla, kun arvioon otetaan muutakin kuin ne, jotka käyvät ansiotyössä. Hanifin mukaan tätä selittää osin se, että naiset käyttävät miehiä enemmän perhevapaita.

Yliaktuaari Juha Haaramo arvioi tiedotustilaisuudessa, että korona-aika on voinut vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin, koska tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2020–2021. Miesten lastenhoitoon käyttämä aika on tämän vuoksi voinut hänen mukaansa lisääntyä muun muassa etätyön vuoksi. Trendi oli jo aiemmin nähtävissä.

Naiset kantavat suuremman vastuun kotitöistä

Aivan kaikki kotityöt eivät kuitenkaan jakaudu tutkimuksen perusteella tasan, ja ylipäänsä naisten käyttämä aika kodinhoitoon on suurempaa kuin miesten.

–  Miesten vaatehuoltoon käyttämä aika on ollut keskimäärin olematonta vuosikymmenestä toiseen, todetaan tutkimusjulkaisussa.

Kotitöissä näkyy myös yhä Haaramon mukaan perinteinen sukupuolijako kotitöissä. Esimerkiksi miehet ovat käyttäneet aikaansa enemmän rakennus- ja huoltotöihin, naiset puolestaan esimerkiksi ruoanlaittoon, siivoukseen ja vaatteiden hoitoon.

Miesten käyttämä aika ruoanlaittoon on tutkimuksen mukaan kuitenkin kasvanut, kuten myös ostosten tekoon.

Koronavirus vaikuttaa tuloksiin

Tilastokeskus toteuttaa ajankäyttötutkimuksensa noin kymmenen vuoden välein, ja tuoreet tulokset julkistettiin torstaina. Tutkimus tehtiin viidennen kerran runsaan 40 vuoden aikana, ja tuoreen tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2020–2021. Tutkimukseen osallistuneiden asuntokuntien ajankäyttöä seurattiin pääosin päiväkirjamerkinnöin. Päiväkirjoja oli aineistossa mukana yli 4  000 ja niissä tutkimuspäiviä yhteensä yli 8  000.

Tutkija Hanifi sanoo, että korona-aika voi näkyä tutkimuksen tuloksissa laajasti. Voimakkaasti korona näkyy varsinkin siinä, miten vapaa-aikaa on käytetty. Esimerkiksi kulttuuri- ja huvitilaisuuksissa käyminen oli vähentynyt kymmenen vuoden takaisesta. Tämä voi selittyä sillä, että koronavirusepidemian ehkäisytoimet sulkivat monen kulttuuritapahtuman ovet. Myös television katselu oli sen kaikissa muodoissaan lisääntynyt, mikä myös voi selittyä korona-ajalla.

Hän pitää myönteisenä huomiona sitä, että tutkimuksen mukaan liikuntaan käytettiin aiempaa enemmän aikaa.

Tytöt käyttivät poikia enemmän aikaa opiskeluun

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan ajankäyttö on pysynyt pääpiirteittäin samana. Yksi merkittävä muutos on siinä, miten paljon nuoret, varsinkin tytöt, käyttävät aikaansa opiskeluun.

Uuden tutkimuksen perusteella 10–19-vuotiaiden tyttöjen opiskeluun käyttämä aika on kasvanut kymmenessä vuodessa merkittävästi. Molemmat ikäryhmät käyttävät opiskeluun keskimäärin reilusti yli 200 minuuttia vuorokaudessa. Vielä aiemmassa tutkimuksessa vastaava määrä jäi 200 minuutin alle.

Tuoreiden tulosten perusteella tytöt ohittivat opiskelun määrässä pojat, mikä on niin ikään uutta vuosikymmenen takaisesta tutkimuksesta.

Tutkija Hanifin mukaan on mielenkiintoista arvioida, mitä syitä on tyttöjen opiskeluhalun kasvulle.

–  Mediassa on puhuttu korkeakoulujen valintajärjestelmän uudistumisesta, kun papereiden perusteella (opiskelemaan) otetaan aiempaa suurempi osa. Onko sitten niin, että tämä jotenkin tyttöjä stressaa, että heidän tarvitsee käyttää kouluun enemmän aikaa, hän sanoo.

–  Toisaalta opiskelu on erittäin hyvää ajankäyttöä, mutta toisaalta on ollut paljon puhetta nuorten naisten ja tyttöjen uupumuksesta.

Vertailua voi hakea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämästä kouluterveyskyselystä vuodelta 2021. Sen tulosten perusteella pojat pitivät keskimäärin tyttöjä enemmän koulunkäynnistä. Vastaavasti vajaa kolmannes ammattioppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevista tytöistä oli kokenut vähintään kohtalaiseksi arvioimaansa ahdistusta.

Hanifin mukaan olisi syytä tutkia lisää sitä, miksi tyttöjen opiskelu on merkittävästi lisääntynyt aiemmasta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje