Presidentti Sauli Niinistön päätös hyväksyä kutsu vierailla Turkissa kertoo jo itsessään siitä, että edistystä Nato-jäsenyyden ratifiointiasiassa on tapahtunut, sanoo tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.
– Merkit näyttävät hyvältä – presidenttitasolla ei enää neuvotella asioista, vaan mennään toteamaan ne, Vanhanen kommentoi STT:lle.
Hänen mukaansa presidenttien yhteisessä lehdistötilaisuudessa ei välttämättä kerrota tarkkaa päivämäärää ratifioinnille, mutta kuitenkin lupauksen sen toteutumisesta pitäisi olla suhteellisen myönteinen.
– Olen taipuvainen uskomaan siihen, että ratifioinnin mahdollisuus ennen (toukokuun puolivälin) vaaleja on olemassa. Vaikea nähdä, että Turkilla olisi mitään painavaa syytä lähetä tällaiseen tapaamiseen ilman, ettei olisi tarvetta viestiä edistyksestä, Vanhanen sanoo.
Hänen mukaansa Turkilla on todennäköisesti mahdollisuus sekä saada myönteistä huomiota Suomen Nato-jäsenyys hyväksymällä, että samalla jatkaa omien etujen "lypsämistä" Ruotsin avulla esimerkiksi Yhdysvaltojen suuntaan.
– Turkki ei häviä tällä päätöksellä mitään, Vanhanen arvioi.
Vanhasen mukaan Turkin päätös todennäköisesti vauhdittaa myös Unkarin päätöksentekoa. Unkari on aiemmin sanonut, ettei se aio jäädä ratifiointipäätöksen tekemisessä viimeiseksi. Vanhasen mukaan Turkki ja Unkari ovat todennäköisesti koordinoineet toimiaan, mutta mikään ei viittaa siihen, että Unkarissa oltaisi ryhtymässä ratifioimaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä eri aikaan Turkin esimerkin mukaisesti.