Ukrainan sota ei ole tuonut Suomen tietoverkkoihin vielä mitään poikkeuksellista, sanoo kyberturvallisuusjohtaja

Suomen kansallinen kyberturvallisuuden tilanne on Ukrainan sodasta huolimatta normaali, sanoo kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Hänen mukaansa mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei tietoverkoissa ole havaittu.

. Paananen muistuttaa, että tietoverkoissa on normaalistikin käynnissä erilaisia palvelunestohyökkäyksiä ja liikkeellä haittaohjelmia. Hänen mukaansa Suomen varautumista kuvaa se, että nämä eivät näy tavalliselle kansalaiselle vaan ne torjutaan viranomaisten ja erityisesti elinkeinoelämän toimesta.

. – Olemme Suomessa nähneet, kokeneet ja torjuneet ne kaikki tilanteet ilmiöinä, joita on nähty Ukrainassa viimeisten kymmenen vuoden aikana, Paananen sanoi Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa torstaina.

. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtajan Janne Känkäsen mukaan sekä informaatiovaikuttaminen että kyberiskut kriittisiin kohteisiin ovat seurattavia asioita. Viranomaiset pitävät molempia "hyvin mahdollisina" tai "melko todennäköisinä".

. Kyberosaajista on kova kilpailu . Kyberturvallisuusjohtaja Paanasen mukaan varautumista tietoverkkojen toimivuuteen on tehty pitkään ja esimerkiksi tiedonvaihto eri operaattoreiden ja viranomaisten välillä on erittäin sujuvaa.

. – Toki valmiutta on nostettu niin kyberturvallisuuskeskuksessa kuin elinkeinoelämän puolella, hän lisäsi.

. Kyberturvallisuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita on Paanasen mukaan käynnistetty jo ennen Ukrainan sotaa. Resursointia on kuitenkin joka puolella syytä tarkistaa, niin materiaalin kuin henkilöiden osalta.

. – Osaajista on tällä alalla ollut erittäin kova kilpailu jo pidemmän aikaa, Paananen sanoo

. Tavallisia kansalaisia Paananen kehottaa huolehtimaan tietoturvastaan muun muassa päivittämällä laitteet ja ohjelmistot sekä käyttämällä kunnollisia salasanoja ja vahvaa tunnistautumista. Tärkeää on myös eri viranomaistiedotteiden ja -ohjeiden seuraaminen.

. Pakotetilanteessa huomio energiaan ja alkutuotantoon . HVK:n Känkäsen mukaan Ukrainan sodan välilliset vaikutukset tuntuvat Suomessa monin tavoin. Vaikutuksia voi syntyä esimerkiksi erilaisten raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden muutoksista, toimitusketjujen häiriöistä sekä digitaalisten palvelujen häiriöistä.

. − Venäjän vastaiset laajat pakotteet ja markkinareaktiot sekä niistä mahdollisesti seuraavat vastatoimet aiheuttavat meilläkin tarvetta sopeutua, ja näin on jo tehty ja tehdään koko ajan, Känkänen sanoo.

. HVK on hänen mukaansa seurannut Ukrainan sotaan johtaneita tapahtumia tehostetusti viime joulukuusta alkaen. Arvioita vaikutuksista on tehty huoltovarmuuskriittistien yritysten ja toimijoiden kanssa.

. – Käytännössä tähän piiriin kuuluu noin tuhat toimijaa ja yritystä, Känkänen kertoi.

. Hänen mukaansa tilannekuvan perusteella on jo tehty täydentäviä toimenpiteitä. Känkänen ei suostunut kommentoimaan toimia yksittäisten tuotteiden tai varastojen tasolla, mutta tarkensi, että nykyisessä pakotetilanteessa kriittiset sektorit liittyvät energiahuoltoon, erityisesti maakaasuun, ja toisaalta elintarvikeketjun toimintaan, erityisesti alkutuotantoon ja siellä kriittisiin tuotantopanoksiin, kuten esimerkiksi lannoitteisiin.

. Varmuusvarastoihin kajoaminen "viimesijainen keino" . Känkäsen mukaan Suomen yleinen varautumisen taso on hyvä ja sodan mahdolliset vaikutuksen huoltovarmuudelle hallittavissa. Hyvä varautuminen perustuu muun muassa varastointivelvoitteisiin, huoltovarmuusrahastoon sekä kriittisten toimijoiden ja infrastruktuurin kyvykkyyteen sietää häiriöitä, Känkänen sanoo. Viimeksi mainittua pidetään yllä muun muassa yhteisillä harjoituksilla.

. HVK:n mukaan Suomessa varastoidaan viiden kuukauden normaalia kulutusta vastaavat määrät tuontipolttoaineita ja viljaa vähintään puolen vuoden keskimääräistä kulutusta vastaava määrä. Lääkkeiden tuontiin ja valmistukseen liittyy 3–10 kuukauden varastointivelvoite, joka koskee näitä toimijoita.

. – Varmuusvarastot ovat toki se viimesijainen keino huolehtia huoltovarmuudesta ja kaikkein kriittisimpien raaka-aineiden ja tuotteiden saatavuudesta, on paljon muita keinoja ennen varastojen käyttöä, Känkänen muistuttaa.

. "Pidetään huolta toisista ja itsestä" . Vaikka Suomen varautuminen on nyt hyvällä mallilla, edellyttää turvallisuustilanteen perusteellinen muutos Känkäsen mukaan sitä, että varautumisen tasoa tarkastellaan uudelleen.

. – Kysymys kuuluu, onko meillä uuteen turvallisuusuhkaan peilattuna oikea ja riittävä materiaalisen varautumisen ja kyberturvallisuuden taso kriittisissä kohteissa, hän sanoo

. Eduskunta saa syksyllä huoltovarmuusselonteon ja Känkäsen mukaan viimeistään silloin on määriteltävä se, mille tasolle Suomen varautuminen halutaan uudessa tilanteessa asettaa.

. Huoltovarmuuskeskuksen johtaja halusi myös muistuttaa suomalaisten yhteisöllisyydestä, joka on hänen mukaansa tärkeä osa kriisinsietokykyä.

. – Onkin tärkeää, että pidämme huolta toisistamme ja itsestämme, se on käytännön arjen huoltovarmuutta, Känkänen kuvasi.

Wed, 5/25

Kirjaudu sisään

Wed, 5/25

Ukrainan sota ei ole tuonut Suomen tietoverkkoihin vielä mitään poikkeuksellista, sanoo kyberturvallisuusjohtaja

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin